Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät"

Sort by: Order: Results:

  • Pitkänen, Jukka (2020)
    Tässä tutkielmassa perehdytään alati viime vuosina suosiota projektinhallintamenetelmänä kasvattaneisiin ketteriin ohjelmistokehitysmenetelmiin (eng. Agile software development). Tutkielman on tarkoitus palvella ennen kaikkea ammatinharjoittajia heidän punnitessaan mahdollista siirtymistä ketteriin kehitysmenetelmiin ja tarjota jo valinnan tehneille lisänäkökulmia keskusteluun. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta. Tutkielman tulokset kertovat, että vastaus ei ole yksiselitteinen, vaan ammatinharjoittajien on otettava monta tekijää huomioon valinnassaan hyödyntää tai olla hyödyntämättä ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä, ja useimmiten lopullinen käytännössä toimiva malli on yhdistelmä perinteisimmistä ja ketteristä ohjelmistokehitysmenetelmistä. ACM Computing Classification System (CCS): Software and its engineering → Agile software development
  • Baumgartner, Axel (2021)
    Keväällä 2020 koronavirusepidemia pakotti suuren osan väestöstä työskentelemään etänä. ICT-alalla etätyöskentely ei ole epätavallista ja siitä on tehty paljon tutkimusta, etenkin globaalisti hajautettujen ohjelmistokehitysryhmien näkökulmasta. Koronavirusepidemian aiheuttaman etätyöpakotteen ominaispiirteenä on nopea ja yllättävä siirtyminen lähityöskentelystä etätyöskentelyyn, jota tutkitaan tässä tutkielmassa tarkemmin. Tutkielmassa keskitytään ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä hyödyntäviin kehitysryhmiin. Taustana käytetään tutkimusmateriaalia ketterästä ohjelmistokehityksestä ja verrataan sitä tapaustutkimuksen tuloksiin. Tapaustutkimuksessa selvitetään kohderyhmän etätyöskentelyyn siirtymisen aikana syntyneitä ilmiöitä. Tavoitteena on tunnistaa taustatiedosta poikkeavat ilmiöt ja määritellä niistä jatkotutkimusaiheita. Tapaustutkimuksen tuloksesta selviää käytössä olevien työkalujen soveltuminen niin lähi- kuin etätyöskentelyyn. Siirtyminen sujui ilman suurempia ongelmia ja työskentely on jatkunut tauotta. Ongelmat keskittyvät kommunikaatioon ja sen vähenemiseen. Ketterien menetelmien rutiininen merkitys ja määrittely korostuu myös etätyöskentelyssä. Mahdollisiksi jatkotutkimusaiheiksi erottuu virtuaalisen valkotaulun ja jatkuvan puheyhteyden hyödyntäminen.