Browsing by Subject "kirjeenvaihtajat -- ulkomaat"

Tutkielma käsittelee suomalaismedioiden ulkomaankirjeenvaihtajien sijoittelun perusteita. Tutkimuksessa kysytään, miksi suomalaisten kirjeenvaihtajien asemapaikat ovat valikoituneet juuri tietyllä tavalla siten, että kirjeenvaihtajat ovat keskittyneet muutamiin maihin ja kaupunkeihin. Tutkimuksessa mukana olleilla medioilla oli haastatteluhetkellä kirjeenvaihtajia kahdeksassa eri maassa yhteensä noin kolmisenkymmentä. Eniten kirjeenvaihtajia oli Ruotsissa, seuraavaksi eniten Brysselissä, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Saksassa. Ranskassa, Englannissa ja Egyptissä oli yksi kirjeenvaihtaja kussakin. Haastateltavien joukko käsittää lähes kaikki suomalaiset mediat, joilla oli tutkimuksen teon hetkellä kirjeenvaihtajia. Keskeisiä lähteitä tutkimuksessa ovat Galtungin ja Rugen (1965) teoria uutisarvon muodostumisesta, suomalainen ja kansainvälinen uutisvirtatutkimus sekä Ulf Hannerzin (2004) tutkimus kirjeenvaihtajista. Tutkielman empiirisenä aineistona on kahdeksan suomalaisen median edustajan haastattelut, joita analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, teemoittelun keinoin. Tutkimus osoittaa, että tärkeimpiä syitä kirjeenvaihtajien sijoittelulle on asemamaan tai -paikan toimien tai tapahtumien oletettu vaikutus Suomeen. Vaikutus voi perustua esimerkiksi maan korkeaan maailmanpoliittiseen tai maailmantaloudelliseen asemaan tai suorempiin yhteyksiin, kuten kahdenvälisiin kauppasuhteisiin. Myös kulttuurisilla tekijöillä ja maantieteellisellä läheisyydellä on merkitystä sijoitteluun esimerkiksi siten, että kirjeenvaihtajia lähetetään mielellään kulttuurisesti hyvin Suomen kanssa samankaltaiseksi koettuun Ruotsiin ja ylipäänsä naapurimaihin. Galtungin ja Rugen uutisarvoteorian näkökulmasta korostuivat asemamaiden relevanttius Suomen kannalta, maiden eliittisyys ja kulttuurinen läheisyys. Maiden koettuun uutisarvoon liittyvien tekijöiden lisäksi jonkinlaista vaikutusta on myös käytännöllisillä tekijöillä, kuten sillä, että joistakin maista suomalaisten kannalta oleellisen tiedon saaminen on vaikeaa ilman omaa kirjeenvaihtajaa.