Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kirjeromaani"

Sort by: Order: Results:

  • Laakkonen, Tuija (2016)
    Tutkielmani tarkastelee kerronnan, kokemuksen ja teeman yhteyttä Éric-Emmanuel Schmittin romaanissa L’Évangeline selon Pilate (Pilatuksen evankeliumi). Schmittin romaani muodostuu kahdesta itsenäisestä kokonaisuudesta: Jeshuan prologista ja Pilatuksen kirjeistä veljelleen Titukselle. Selvitän tutkielmassani romaanin kerronnallista muotoa ja minäkertojien tajunnankuvausta. Kerronnan ja kokemuksen tarkasteluun käytän pääsääntöisesti Dorrit Cohnin kokeva minä (experiencing self) ja kertova minä (narrating self) käsitteitä sekä Monika Fludernikin kognitiivisia kehyksiä. Janet Altmanin kirjeromaaniteoriaa hyödynnän Pilatuksen kirjeiden tutkinnassa. Selvitän myös kirjemuotoisen kerronnan luotettavuutta romaanissa. Esitän lisäksi näkökulmia henkilöhahmoteoriaan ja tarkastelen, minkälaisia henkilöhahmoja Jeshuasta ja Pilatuksesta muodostuu kerronnan perusteella. Taustoitan tutkielmani aihetta Jeesus-romaaneihin ja Pilatus-kerrontaan liittyvässä katsauksessa, jossa esittelen Jeesus-romaaneja kirjallisuudenlajina ja historian uudelleenkirjoituksena. Esitän tässä yhteydessä myös tyypillisiä evankeliumien uudelleenkerronnan muotoja. Tutkielmassani tuon esiin, miten päähenkilöiden minäkerronnassa toistuva epäilyn kokemus toimii yhdistävänä tekijänä romaanin eri osissa ja kertomusten välillä. Lisäksi osoitan, että epäilyn teema liittää romaanin osaksi Raamatun evankeliumien kyseenalaistavaa uudelleenkerrontaa. Lopuksi esitän, millä tavalla Schmittin romaani mukailee tai uudistaa evankeliumien uudelleenkerrontaa.
  • Pasanen, Anna (2015)
    Tutkielmani tarkastelee eläimen representaatiota Aravind Adigan (s. 1974) esikoisromaanissa The White Tiger (2008). Keskityn erityisesti tarkastelemaan Adigan teoksessa esiintyvien eläinrepresentaatioiden tyyppejä, pohtimaan niiden merkityksiä lukijan tulkintaa ohjailevina elementteinä sekä arvioimaan niiden suhdetta teoksen kulttuuriseen kontekstiin. Tutkimustani taustoittaa poikkitieteellisen eläintutkimuksen (animals studies) tieteenalan tarjoamat analyysimallit, erityisesti John Simonsin ja Steve Bakerin eläimen representaatioon keskittyvät tutkimukset. Lisäksi kohdeaineiston kulttuurisen kontekstin vuoksi Intian kulttuuriin ja kirjallisuushistoriaan liittyvä tutkimustieto on työssäni keskeisessä roolissa. Tutkielmassani osoitan, että The White Tiger -romaanissa esiintyvät eläinrepresentaatiot voidaan ryhmitellä strategiaan, tekniikoihin ja ilmenemismuotoihin, joiden yhteisen lopputuloksen voi tulkita kulttuuriseksi representaatioksi. Johtavaksi representaatiostrategiaksi nimeän trooppien, erityisesti metaforan, ja symbolin käytön, jota antropomorfismin ja sen käänteisen muodon, zoomorfismin, tekniikat täydentävät. Osoitan, kuinka strategian ja tekniikoiden yhdistelmät ilmenevät Adigan teoksessa erityisesti lingvistisellä tasolla (sanastona, erisniminä sekä yleisenä kielenkäyttönä), mutta myös varsinaisissa eläimien kuvauksissa. Päädyn osoittamaan, että The White Tiger -romaanin eläinrepresentaatioilla on lukijan tulkintaa ohjaileva merkitys, joka kytkeytyy vahvasti teoksen kahden tason, implisiittisen tason sekä tarinan sisäisen tason, väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi todistan, että teoksen eläinrepresentaatiot eivät antroposentrisyydestään huolimatta ole eläintutkimuksen parametrien mukaisesti haitallisia, sillä ne herättävät lukijan pohtimaan omaa suhtautumistaan eläimeen.