Browsing by Subject "kirjetutkimus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tämä työ edustaa kirjeiden tutkimusta. Tutkimuksen kohteena on kaksi kirjailijaa ja kääntäjää. Työssä tarkastellaan Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeenvaihtoa ja selvitetään millaista oli kirjailijan työ 1900-luvulla. Pääasiallisena tutkimusaineistona käytetään Kallaksen ja Tuglasin kirjeitä, jotka ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Kirjeet on kirjoitettu vuosina 1909–1942. Tutkimuksessa hyödynnetään hermeneuttista lähestymistapaa, ja sen avulla pyritään ymmärtämään Kallaksen tuotannon syntymiseen liittyviä kysymyksiä. Kallaksen kirjailijakuvan selventämiseksi käytetään kirjeiden lisäksi hänen henkilöarkistonsa materiaalia ja päiväkirjoja. Tutkimus koostuu yhdeksästä luvusta. Työn alussa kuvataan kirjeiden hyödyntämisen tapaa historiantutkimuksessa, johon myös tämä tutkimus kytketään. Sen jälkeeen esitellään tutkimuksen kohteena olevat kirjailijat ja heidän taustansa. Luvussa neljä esitetään tutkimuksen lähestymistapa ja tutkimuskysymys. Seuraavissa luvuissa tuodaan esille tutkimuksen tavoite, joka syventää ymmärrystä Kallaksesta kirjailijana. Kuudennessa luvussa esitellään aikaisempia tutkimuksia ja käsityksiä Aino Kallaksesta ja hänen tuotannostaan. Seitsemännessä luvussa tuodaan esille arkistotutkimuksen luonne ja esitellään henkilöarkistot. Kahdeksannessa luvussa siirrytään Kallaksen ja Tuglasin kirjeisiin, joita tutkitaan osana Kallaksen henkilöarkistoa. Laajan aineiston takia Kallaksen ja Tuglasin kirjeenvaihto on jaettu kolmeen kauteen, jotka ovat kirjeenvaihdon alkuvuodet, Kallaksen Lontoon vuodet ja yhteistyön katkeamisen jälkeinen aika. Työn päätösluvussa kootaan yhteen analyysin tulokset. Tutkimuksessa osoitetaan, että Aino Kallas ja Friedebert Tuglas ovat kulttuurihistoriallisia henkilöitä. Työssä esitetään, että Kallas haaveili kirjailijan ammatista jo lapsena ja työskenteli koko ikänsä suunnitelmallisesti. Kirjeenvaihdon analyysin perusteella todetaan, että Tuglas ei ollut ainoastaan Kallaksen teostensa kääntäjä vaan hän huolehti Kallaksen tuotannon julkaisemisesta kokonaisvaltaisesti. Tuglasilla oli ratkaiseva rooli Kallaksen tuotannon Virossa tunnetuksi tekemisessä. Tuglas sai puolestaan Kallaksen tuotannosta uutta aineistoa Looming- aikakauslehteen. Kirjailijoina molemmat osapuolet hyötyivät toistensa töistä ja heidän kirjeenvaihtonsa oli alusta lähtien hyvin ammattimaista. Viron kieliuudistukset ja käsikirjojen korrehtuurit olivat koko kirjeenvaihtoa läpäiseviä teemoja.
-
(2020)Tutkielma käsittelee ruotsin kielen mukaisia piirteitä Aleksis Kiven kirjeenvaihdossa. Aineistona ovat Kiven perheelleen ja ystävilleen kirjoittamat kirjeet. Kirjeitä on yhteensä 50, ja ne on kirjoitettu vuosien 1855–1870 välillä. Kirjeet jakautuvat monen eri vastaanottajan kesken. Kiven perheelle lähetettyjä kirjeitä on 12 kappaletta: isälle kolme, äidille ja isälle yhteisesti osoitettuja kaksi ja veljelle Emanuelille seitsemän kappaletta. Loput kirjeet ovat Kiven ystäville ja muille tuttaville, joita ovat Kaarlo Bergbom, Thiodolf Rein, B. F. Godenhjelm, Albert ja Theodor Forssell sekä Elias Lönnrot. Bergbomille on 22 kirjettä, Forssellin veljeksille yhdeksän, Reinille ja Godenhjelmille kolme ja Lönnrotille yksi kappale. Tavoitteena tutkielmassa on tarkastella sitä, millaisia ruotsin kielen vaikutteita Kiven kirjeiden kielessä esiintyy eri sanaluokissa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia ruotsin kielen mukaisia sanastollisia piirteitä esiintyy substantiivien, adjektiivien ja verbien sanaluokissa? Millaisia ruotsin kielen vaikutteita löytyy muihin sanaluokkiin kuuluvien sanojen joukosta? Käyttääkö Kivi ruotsin vaikutteita sisältäviä eri tavoin eri vastaanottajille kirjoittamissaan kirjeissä? Kiven kielessä esiintyvät ruotsin kielen vaikutteet tulevat ilmi muun muassa sananmuodostuksen ja ortografisten piirteiden kautta. Tarkastelun kohteena tutkielmassa on myös se, ilmeneekö eri vastaanottajille osoitetuissa kirjeissä eroja ruotsin kielen mukaisten piirteiden käytössä. Tutkielman teoriataustana ovat historiallinen sosiolingvistiikka sekä variaationtutkimus. Koska Kiven kirjeet on kirjoitettu aikana, jolloin suomen kieli oli vasta kehittymässä, avataan tutkielmassa myös suomen kielen kehitysvaiheita. Ruotsin kielen vaikutteita tarkastellessa tärkeää on käsitellä myös purismin ja svetisismin käsitteitä, joihin perehdytään johdannon alaluvuissa. Kivi eli hyvin kaksikielistä elämää, joten tutkielmassa todetaankin, että Kiven kielessä esiintyy paljon ruotsin kielen mukaisia piirteitä. Piirteet liittyvät usein sananmuodostukseen sekä ortografisiin piirteisiin. Kivi muun muassa käytti paljon yhdysverbejä ja -substantiiveja, jotka hän käänsi suoraan ruotsista suomeksi. Ruotsin mukaisten piirteiden jakautuminen perheenjäsenten ja muiden vastaanottajien välille ei ole suuri; perheenjäsenten kirjeissä ruotsin kielen vaikutteita on nähtävissä jopa yllättävän paljon, kun ottaa huomioon perheelle lähetettyjen kirjeiden vähäisen määrän. Tutkielma avaa Aleksis Kiven kirjeenvaihtoa ja kielellisiä valintoja 1800-luvun Suomessa, jossa suomen kieli oli vielä ruotsin kieltä heikommassa asemassa. Kiven kielessä kerrostuvat Nurmijärven murrepiirteet ja hänen opiskeluaikanaan oppima ruotsin kieli, joiden sekoittuminen suomen kieleen tekee hänen kielestään kiinnostavan tarkastelun kohteen.
Now showing items 1-2 of 2