Browsing by Subject "kirkkohistoria-Skandinavia"

Pro-gradu-tutkielmassani tavoitteeni on tutkia miten Skandinavia ja itäinen Eurooppa kääntyivät kristinuskoon Adam Bremeniläisen ja Nestorin kronikoiden antaman kuvan mukaan. Ensimmäinen pääkysymys tutkimuksessani on selvittää miten kronikoissa esitetään Skandinavian ja itäisen Euroopan kristillistyminen. Toisen pääkysymyksen on tarkoitus selvittää mitkä asiat ovat vaikuttaneet kronikoiden kirjoittajien syihin kertoa asiat tietyllä tavalla. Saadakseni vastauksen kahteen pääkysymykseeni, etsin vastauksen alakysymyksiin, joista ensimmäinen vastaa siihen, ketkä tekivät lähetystyötä. Selvitän minkälainen rooli oli paaveilla, hallitsijoilla ja hiippakunnilla kristinuskon levittämisessä. Toinen alakysymys käsittelee kristinuskon juurruttamista. Selvitän minkälaisia keinoja lähetystyössä käytettiin ja tapahtuiko lähetystyö pakkokäännyttämisen kautta vai rauhanomaisesti. Selvitän myös minkälaisia arvoja ja tapoja Skandinaviassa ja itäisessä Euroopassa oli ennen kuin nämä alueet kääntyivät kristinuskoon ja miten näihin tapoihin suhtauduttiin lähetystyöntekijöiden keskuudessa. Taustaluvussa selvitän ensiksi, minkälaista lähetystyö oli tutkimusajankohtaani edeltävällä ajalla eli ennen 800-lukua. Sen jälkeen tutkin, miten Skandinavia ja itäinen Eurooppa kääntyivät kristinuskoon nykytutkimuksen mukaan. Tämä auttaa minua selvittämään, miten kronikoiden antama kuva eroaa nykytutkimuksen antamasta kuvasta. Käytän tutkielmassani lähteinä kahta keskiajalla kirjoitettua kronikkaa. Toinen on nimeltään Adam Bremeniläisen kronikka ja se kertoo Hampurin-Bremenin arkkihiippakunnan arkkipiispojen historiasta ja näiden lähetystyöalueeseen kuuluneen Skandinavian tapahtumista 800-luvulta 1000-luvun puoliväliin asti. Toinen kronikka, Nestorin kronikka, kertoo itäiseen Eurooppaan 800-luvulla muodostuneen Rusin ruhtinaskunnan historiasta 1100-luvun puoliväliin saakka. Tutkimuskirjallisuutena käytän lähetystyön ja kristinuskon historiasta sekä Euroopan historiasta kertovia teoksia. Tulosluvussa esittelen tutkielmani keskeiset tulokset. Niiden mukaan Adam Bremeniläisen ja Nestorin kronikoiden antama kuva Skandinavian ja Rusin valtakunnan kristillistymisestä on osin samanlainen nykytutkimuksen edustaman kuvan kanssa. Tutkimustulosteni mukaan kronikoiden kirjoittajilla oli voimakas halu esittää kristillistyminen tavalla, joka ei mukaillut aina todellisia tapahtumia. Adam Bremeniläinen halusi puolustaa Hampurin-Bremenin arkkihiippakunnan ja sen arkkipiispojen asemaa Skandinavian lähetysalueen johtajana ja tämän takia liioitteli arkkihiippakunnan roolia Skandinavian kristillistymisessä. Nykytutkimuksen mukaan Englannista tulleella lähetystyöllä oli Hampurin-Bremenin lähetystyötä merkittävämpi rooli kristinuskon leviämisessä Skandinaviaan. Tulosten mukaan Nestorin kronikassa kristinuskon tulo Rusiin kuvataan tavalla, joka pyrkii luomaan kuvan itäisestä kristinuskosta ainoana ja oikeana uskontona, ja joka haluaa korostaa Rusin valta-asemaa. Tulosten mukaan kronikka ei kerro Rusin hallitsijoiden maallisista syistä kääntyä kristinuskoon. Nykytutkimuksen mukaan Rusin hallitsijat päättivät kääntyä kristinuskoon nimenomaan maallisten syiden takia. Vaikka kronikat mukailevat suurelta osin todellisia tapahtumia, voidaan niiden kuvaus kristinuskoon kääntymisestä nähdä pikemminkin puolustuksena ja ylistyksenä Hampurin-Bremenin arkkihiippakuntaa ja Rusin ruhtinaskuntaa kohtaan, kuin kuvauksena todellisista tapahtumista.