Browsing by Subject "kirkkoisät"

Tutkielmani käsittelee kirkkoisä Clemens Aleksandrialaisen feminiinisiä metaforia Jeesuksesta ja Jumalasta Clemensin Paidagogos-teoksessa. Kristinuskossa Jumalasta puhutaan Isänä, minkä seurauksena hänet on totuttu ajattelemaan mieheksi. Voidaanko kuitenkaan ajatella, että kristinuskon Jumalalla on sukupuoli? Tässä tutkielmassa perehdyn Jumalasta käytettyyn sukupuolittuneeseen kieleen. Clemensin Paidagogos-teoksessa on merkittävää se, että Clemens liittää Jumalaan ja Jeesukseen feminiinisiä attribuutteja. Vertaan Clemensin metaforia kolmen muun kirkkoisän, Ambrosiuksen, Johannes Khrysostomoksen ja Synesioksen teksteihin. Metodina tutkielmassani käytän George Lakoffin ja Mark Johnsonin luomaa metaforateoriaa. Metaforateorian avulla perehdyn Clemensin Paidagogoksen feminiinisiin metaforiin Jeesuksesta ja Jumalasta. Metafora kuvaa sitä, kuinka asia α on ikään kuin ω. Jumala on ikään kuin mies. Jumala on ikään kuin nainen. Metafora vertaa jotakin tuntematonta ja abstraktia asiaa tutumpaan ja konkreettisempaan. Esimerkiksi Jumala on erittäin abstrakti ja tuntematon, kun taas isä voi olla hyvin konkreettinen ja tuttu. Tutkielmani apumetodina toimii sukupuolentutkimus, koska tutkimani metaforat liittyvät sukupuoleen. Clemens käyttää hyväkseen naisen biologiaa kuvatessaan metaforisesti ihmisen ja Jumalan suhdetta. Clemens esittää kristityt lapsina ja Jumalan Isänä sekä äitinä. Myös muiden kirkkoisien teksteistä nousevat metaforat muistuttavat Clemensin metaforia. Tekstikohdat kuvaavat Jeesusta äitinä tai naisena, kuten lintuemona tai imettäjänä. Kirkkoisät eivät missään kohtaa hylkää maskuliinista kieltä Jumalasta, mutta heidän ei ole kuitenkaan mahdotonta viitata Jeesukseen tai Jumalaan feminiinisillä kielikuvilla. Kirkkoisien sukupuolittunut kieli voidaan nähdä rikkaana, koska se sisällyttää itseensä niin miehen kuin naisenkin. Kirkkoisien tekstien pohjalta voidaan todeta, että Jumalasta ei ole välttämätöntä puhua vain miehenä, vaan hänet voidaan nähdä myös naisena. Kristinuskossa on ollut tarve naisjumaluudelle, ja osittain sekä Jeesus että Jumala saivat näitä tehtäviä. Myöhempi kehitys nosti Neitsyt Marian täyttämään naisen mentävän aukon kristinuskossa. Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, eikä mies voi yksin edustaa ihmisyyttä.