Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kirkkokritiikki"

Sort by: Order: Results:

  • Toivonen, Veronika (2015)
    Ihanne: sosialidemokratinen lastenlehti ilmestyi vuosina 1908–1914 kuukausittain Sosialidemokraattisen naisliiton äänenkannattajan Työläisnaisen liitteenä. Olen tutkinut, millaisia motiiveja Ihanteen perustamisen taustalla oli, millaisia tekstejä lehdessä julkaistiin ja millaisia arvoja lukijoille välitettiin. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että sosialidemokraattisessa naisliitossa suhtauduttiin kirkkoon ja kristinuskoon monin eri tavoin. Olen selvittänyt, millä tavoilla Ihanteessa kirjoitettiin papistosta ja kristinuskosta. Olen myös analysoinut, millaisena Jeesus esitettiin. Oliko hän Jumalan poika vai kapinoitsija, joka nousi esivaltaa vastaan? Mitä lehdessä tarkoitettiin, kun siinä erotettiin todellinen Jumala ja valheiden jumala? Olen arvoinut myös Ihanteessa luotua vastakkainasettelua työläisten ja porvareiden välille. Millaisia eroja työläislasten ja rikkaiden lasten välillä kerrottiin olevan? Pohdin, mihin erilaisuutta korostavalla retoriikalla pyrittiin. Lopuksi olen esitellyt lehdessä kuvattua sosialistista tulevaisuutta. Ihanne-lehden lisäksi työssäni tärkeä lähde on Työläisnainen. Sosialidemokraattisessa naisliitossa oltiin huolestuneita kansakoulun välittämien arvojen ja erityisesti uskonnonopetuksen negatiivisista vaikutuksista lapsiin. Tärkein syy Ihanteen perustamiselle oli halu tehostaa lasten ja nuorten sosialistista arvokasvatusta. Analysoidessani Ihanteen tarinoita olen ottanut huomioon, että työväenliikkeen sisällä oli eroavia näkemyksiä tulevasta sosialistisesta yhteiskunnasta ja keinoista sen saavuttamiseksi. Ihanne-lehden uskontokritiikki kohdistui pääasiassa kirkkoon ja papistoon, eikä uskontoon sinällään. Jeesuksesta kirjotettiin lehdessä ihaillen, mutta ei koskaan Jumalan poikana. Jeesuksen kerrottiin olleen esivallan haastaja ja kapinoitsija, jonka oppeja on sittemmin vääristelty. Jumalasta kirjoitettaessa Ihanteessa erotettiin oikea Jumala ja valheiden jumala. Jumalan olemassaoloa ei lehdessä suoraan kiistetty, mutta lukija johdateltiin pohtimaan, miksi Jumala olisi antanut toisille niin paljon ja toisille niin vähän. Kuvailemalla yhteiskunnallisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta Ihanne-lehdessä pyrittiin selittämään, miksi luokkataistelu oli oikeutettu. Työväenliikkeen retoriikkaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kuulunut aggressiivinen tyyli näkyi myös Ihanne-lehdessä, jossa lapset kutsuttiin riveihin taistelemaan. Porvaristoa pilkkaamalla ja syyllistämällä pyrittiin herättämään halu luokkataisteluun. Ihanteessa kerrottiin, että sosialistinen yhteiskunta oli mahdollista saavuttaa, kun työväki yhdistyi taistelemaan oikeuksistaan yhtenä rintamana. Tulevaa sosialistista yhteiskuntaa lehdessä kuvailtiin paikkana, jossa kenenkään ei tarvinnut kärsiä nälästä tai sorrosta. Tutkimukseni sosialistisesta lastenlehdestä täydentää kuvaa siitä, millaista retoriikkaa työväenlehdet hyödynsivät. Lasten arvokasvatus ja se, kenellä siihen on oikeus, on yhä ajankohtainen ja tärkeä kysymys.
  • Värtö, Ella (2018)
    1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suomalaisen yhteiskunnan sukupuolijärjestelmä eli murroksessa siirryttäessä sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan. Tämä muutos toi mukanaan uudenlaisia käsityksiä avioliitosta, perheestä ja sukupuolten välisistä suhteista, etenkin naisten taloudellisesta itsenäisyydestä ja oikeudellisen aseman parantamisesta. Avio- ja perhe-elämän uudistaminen, moraalisten olojen kritiikki sekä siveyden ihanteet kaikki omalta osaltaan toimivat yhtä tärkeinä naisasian polttopisteinä kuin koulutuskysymykset ja tasavertaisten kansalaisoikeuksien vaatimukset. Luokkaa tehdään erilaisissa prosesseissa ja sitä tuotetaan jatkuvasti. Luokka myös kietoutuu muihin sosiaalisiin kategorioihin, kuten rotuun, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen luoden yhdessä niille erilaisia merkityksiä. Näiden merkitysten määrittelyyn liittyy vallan käsite: ne joilla on valtaa pääsevät muovaamaan omaa luokkaansa ja luokan representaatioita yhteiskunnassa haluamallaan tavalla. Intersektionaalisuus sukupuolentutkimuksessa pyrkii ottamaan huomioon yksilön identiteettiin ja asennoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa vaikuttavan sukupuolen lisäksi monet muutkin tekijät, kuten yhteiskuntaluokan, iän, etnisen taustan ja seksuaalisuuden. Tutkimuksessa käydään läpi sitä, miten sosialisti, naisasianainen ja kansanedustaja Hilja Amanda Pärssinen (os.Lindgren) otti osaa sukupuolimoraalikeskusteluun 1900-luvun alussa. Tutkimuksen tärkeimpänä lähdemateriaalina toimivat Pärssisen itse tuottamat tekstit, kirjoitukset ja puheet. Tutkimuskysymyksiä ovat: Miten Pärssinen suhtautui vallitsevaan avioliittoinstituutioon sekä perhe-elämän järjestelyihin kapitalistisessa yhteiskunnassa ja millä tavalla hän kritisoi vallinneita moraali- ja siveyskäsityksiä? Tutkimuksessa käydään läpi myös sitä miksi hän vastusti kirkollista vihkimystä ja minkälaisena hän näki kirkon roolin yhteiskunnassa sekä naisen aseman määrittelijänä. Läpi tutkimuksen pyritään ennen kaikkea kuvailemaan sitä, minkälaiseksi Pärssinen loi uudenlaista, valtavirrasta poikkeavaa kuvaa työläisnaisesta, joka vallitsevassa yhteiskunnassa yhdistettiin luokan ja sukupuolensa tähden usein siveettömyyteen ja löyhämoraalisuuteen. Minkälainen oli tämä uusi identiteetti, johon Pärssinen halusi työläisnaisten samaistuvan ja millä tavoin Pärssinen näki työläisnaisen kärsivän sekä luokkansa että sukupuolensa tähden? Pärssinen loi teksteillään uudenlaista kuvaa työläisnaisesta ihanteellisena, mutta arjen murheista kärsivänä äitinä tai nuorena ja onnettomana yhteiskunnan uhrina, jonka päälle miehet kasasivat omat syntinsä. Näiden uusien roolien ja samaistuttavien identiteettien tarjoamisen kautta Pärssisen voi sanoa toivoneen näkevänsä työläisnaisia ottamassa enemmän osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Tutkimus esittää Pärssisen ajatelleen, että rakkaudelle perustuva avioliitto vapauttaisi avioliitot, perhe-elämän ja naiset niistä kahleista, joita sitoivat taloudelliset tekijät. Vallitsevassa yhteiskunnassa, jossa avioliittoja solmittiin rahasta, äidinrakkaus oli rajoitettua toimeentulon pakon vuoksi ja lähimmäisenrakkaus oli hautautunut dogmien ja sakramenttien alle oli rakkaus kaikin puolin rahan kahleissa.