Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kolonoskopia"

Sort by: Order: Results:

  • Hautojärvi, Laura (2024)
    Suomessa käynnistyi vuonna 2019 suolistosyövän seulontapilotti. Hyvälle seulontakolonoskopialle on laadittu eurooppalaiset laatukriteerit, joiden pohjalta pilottiohjelman alun yhteydessä aloitettiin koulutus seulontakolonoskopioita suorittaville lääkäreille. Suolistosyövän seulonnan tavoitteena on löytää ja poistaa syövän esiasteet, eli adenoomat, ja varhaisvaiheen syövät ja vähentää näin suolistosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää seulontakolonoskopioiden yleistä suoritusta laatukriteerien perusteella sekä koulutuksen vaikutuksia kolonoskopioiden suoritukseen ja seulontatulokseen. Seulontapilotissa oli mukana yhteensä yhdeksän kuntaa. Seulontatestinä käytettiin ulosteen immunokemiallista testiä, joka tunnistaa ulosteen piilevän veren hemoglobiinia. Seulontaan osallistui 21397 henkilöä, joista positiivisen testin antoi 568 henkilöä. Positiivisen seulontatestin antaneet ohjattiin jatkotutkimuksena kolonoskopiaan. Yhteensä suoritettiin 417 seulontakolonoskopiaa. Kolonoskopian suoritusta kuvaavat tiedot kerättiin lomakkeelle, jonka kolonoskopian suorittaja täytti. Tiedot yhdistetään seulottavaan yksilöllisen seulontatunnuksen avulla. Laatukriteereistä selvitettiin, miten hyvin kriteerit skoopin poisvetoajalle, pääsylle riittävän pitkälle paksusuoleen ja adenoomien toteamistaajudelle toteutuvat. Tarkempaan analyysiin valikoitui kirjallisuuden perusteella adenoomien toteamistaajuus, (adenoma detection rate, ADR), eli osuus kolonoskopioista, joissa todettiin vähintään yksi patologin varmistama adenooma. Koulutuksen vaikutusta ADR:ään tutkittiin käyttäen logaritmistä binomiaalista regressioanalyysiä. ADR:n tavoitetasoksi on esitetty ≥25 %. ADR kaikille suoritetuille kolonoskopioille oli 54 %, koulutettujen kolonoskopistien ADR:n havaittiin olevan korkeampi kuin ei-koulutettujen kolonoskopistien ADR, vaikka tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä tässä aineistossa. Poisvetoajan osalta laatukriteerit täyttyivät. Pääsy riittävän pitkälle paksusuoleen kolonoskopian aikana tulisi jatkossa raportoida tarkemmin.
  • Karvonen, Marianna (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2013)
    Maha-suolistokanavan tähystystä ja kudosnäytteiden histopatologista tutkimusta käytetään maha-suolistokanavan sairauksien diagnostiikassa erityisesti taudin vakavuuden ja esiintymislaajuuden määrittämiseen. Limakalvossa näkyvien vaurioiden, kliinisten oireiden, histopatologisten löydösten ja hoidon välisen yhteyden määrittäminen on kuitenkin haastavaa. Tämä tutkielma tarjoaa ajantasaista tietoa koirien maha-suolistokanavan sairauksien diagnosoinnin laadusta Suomessa. Maha-suolistokanavan sairaudet ovat yleinen ongelma Yliopistolliseen Pieneläinsairaalaan tuotavilla potilailla. Joskus näiden potilaiden tutkiminen vaatii maha-suolistokanavan tähystystä ja histopatologista tutkimusta diagnoosin selvittämiseksi. Toistaiseksi koirapotilaiden maha-suolistokanavan tähystyksessä raportoitujen löydösten ja histopatologisten tulosten välistä tilastollista riippuvuutta ei ole tutkittu Suomessa. Tämän lisensiaatin tutkielman tavoitteena on selvittää limakalvomuutosten ja histologisten löydösten keskinäisen korrelaation vahvuus. Aineisto on kerätty Yliopistollisen Pieneläinsairaalan potilaista, joille on tehty ruuansulatuskanavan tähystystutkimus vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana. Toimenpiteitä on tehty 271 kappaletta yhteensä 243 potilaalle. Yliopistollisessa Pieneläinsairaalassa ei ole käytössä yhtenäistä menetelmää tähystyksessä havaittujen löydösten raportoimiseksi. Tutkielmani toinen tavoite on osoittaa yhtenäisen raportointimenetelmän käytön hyödyt raportoinnin laadun parantamiseksi. Tutkielma on kuvaileva, takautuva tutkimus. Tutkimuksessa keskitytään pääasiassa mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen löydöksiin. Saatuja tuloksia ei voida soveltaa suoraan koskemaan kaikkia Suomessa koirille tehtäviä ruuansulatuskanavan tähystyksiä ja histopatologisia tutkimuksia, sillä potilasmateriaalina on käytetty ainoastaan Yliopistollisen Pieneläinsairaalan potilaita. Tähystyksessä ja histologisessa tutkimuksessa havaittujen löydösten voimakkuuden välinen tilastollinen riippuvuus vaihteli suuresti. Mahalaukussa löydösten välinen korrelaatio oli 0,33 ja ohutsuolessa 0,31. Paksusuolessa korrelaatio oli voimakkaampi: 0,72. Kaikki arvot ovat tilastollisesti merkitseviä >99 % luottamustasolla. Samanlaisia tuloksia on saatu myös muualla, sillä useissa tutkimuksissa on epäonnistuttu määrittelemään yhteys histologisesti havaittujen vaurioiden ja koiran suolistossa näkyvien muutosten, oireiden vakavuuden tai hoitovasteen välillä. Tähystyksistä kirjoitetuissa toimenpidekertomuksissa ohutsuolen löydöksistä 13,1 %, mahalaukun löydöksistä 16,3 % ja paksusuolen löydöksistä 18,8 % oli sellaisia, että niiden arvioiminen jälkikäteen oli mahdotonta. Yhtenäisen raportointimenetelmän käyttö koirien ruuansulatuskanavan tähystyslöydösten arvioimisessa olisi mitä todennäköisimmin pienentänyt epäselvien löydösten määrää.