Browsing by Subject "koulun sosiaalityö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2008)In my thesis, I examine how the professional expertise of school social workers is constructed in official documents. My research material consists of the 'Memorandum of the Working Group preparing a reform of the pupil welfare legislation' (Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2006: 33) and the thirty-six comments issued in response by different organisations and institutions. I analysed these texts using rhetorical discourse analysis relying mainly on Jonathan Potter’s terminology of rhetoric devices. The main concept of my research is social work expertise. As far as the question of social work expertise is concerned, my research is theory inspired. On the basis of the theoretical literature, I identified three major discourses: the modernist, the managerialist and the postmodernist. Modernist and managerialist understandings of expertise are seen as being in opposition to social work values, whereas postmodernist perspectives are considered representing such essential social work values, as the respect for individual experience and difference, the acknowledgement of uncertainty and ambiguity as well as the commitment to indeterminacy, dialogue and reflexivity. The literature on school social work describes it as an essentially postmodern occupation, as reflexivity and multivocality are considered central to it. Nonetheless, in the documents analysed, postmodernist perspectives are quite neglected. Instead, school social work is described mainly in either managerialist or modernist terms. Managerialist constructions can be connected to service providers’ interests and they lead to the downgrading of the profession as far as educational requirements are concerned. Modernist construction of school social work can be connected to the professional aspirations of school social workers. Although professionalism as such is not in opposition to postmodernist understandings of social work, here it is discussed in terms of classical professionalism stressing the importance of a common social science knowledge base and the academic requirements of the work. It is argued that because of these features university education is indispensable to school social work. In the dispute between these two positions, postmodernist features of school social work are overlooked. Keywords: school social work, social work expertise, rhetorical discourse analysis, official documents
-
(2021)Tämän tutkimuksen tehtävänä on tarkastella kuraattorityön dokumentointia kolmesta eri näkökulmasta selvittämällä, millaisia asiakirjoja kuraattorin asiakastyöstä kirjoitetaan, miten työstä kirjoitetaan ja millaisia merkityksiä kuraattorit näkevät dokumentoinnilla olevan osana työtään. Tutkimusaineisto muodostuu kahdesta erillisestä aineistosta. Pääasiallisena tutkimusaineistona on Helsingin kaupungin esi- ja perusopetuksen oppilashuollossa työskentelevien kuraattorien laatimia asiakasasiakirjoja vuosilta 2019–2020, yhteensä 206 yksittäistä kirjausta. Tämän lisäksi tutkimusaineistona on kuraattoreille teetetty kysely, jolla on selvitetty esi- ja perusopetuksen kuraattorien ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja mielekkyyden kokemusta dokumentoinnista osana omaa työtään. Tutkimus on laadullinen ja tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä on sisällönanalyysi. Tämän lisäksi tekstien tulkitsemisessa tukeudutaan Fairclough´n (1997) kolmiulotteiseen tekstien tulkitsemisen malliin. Mallin perusteella tarkastellaan kuraattorityössä laadittuja asiakirjoja ottaen huomioon niin teksti, tekstin laatimisen käytännöt sekä tekstien tuottamisen sosiokulttuurinen ympäristö. Kuraattorityössä kirjoitetaan monia eri asiakirjatyyppejä, jotka tallennetaan oppilashuollon Aura-asiakastietojärjestelmään. Laaditut asiakirjat eroavat tutkimuksen perusteella toisistaan ja kuraattorityön dokumentointia tehdään käyttäen kolmea eri tyyliä: toteava (26 %), raportoiva (63 %) ja jäsentävä (11 %) dokumentointityyli. Kuraattorien näkemysten mukaan dokumentoinnin koetaan olevan tärkeä osa omaa työtä, mutta siihen ei nähdä olevan riittäviä sisällöllisiä ohjeistuksia tai yhteistä ymmärrystä. Myös asiakastietojärjestelmän heikkoudet ja oman työnkuvan epäselvyys aiheuttavat kuraattorityön dokumentoinnin pirstaleituneisuutta. Dokumentointeja ei myöskään tehdä yhdessä oppilaiden kanssa ja oppilaat eivät aina ole tietoisia siitä, että kuraattori laatii asiakirjoja yhteisestä työskentelystä. Tiedonmuodostuksen näkökulmasta kuraattorityön dokumentointi vaatii kehittämistä ja erityisesti yhdessä tietäminen, oppilaiden osallisuuden lisääminen ja asiakastyöstä eettisesti kirjoittaminen nousevat esiin tekijöinä, joita on syytä tarkastella kuraattorityön dokumentointia kehitettäessä. Yhtenäisten ohjeistusten laatiminen sekä yhteisen ymmärryksen muodostaminen asiakirjojen laatimisen tarkoituksesta ovat tutkimuksen perusteella tarpeen.
Now showing items 1-2 of 2