Browsing by Subject "koulusurmat"

The purpose of this thesis was to examine with the help of one case factors which make possible the fact that the pupil ended up designing the school massacre and to threaten with it and also what factors prevented him from carrying out his intentions. The idea of the study was created by itself when I was working as a teacher in the centre of events. The case woke me to look for the answers and manuals to the difficult and demanding situation. At the same time, it led to analyse the structures of the school and my own and my values as a teacher also more deeply. Case under examination in this thesis has been teased and suffered from the loneliness during his whole comprehensive school time. The missing of the sense of belonging caused in him anguish, depression and the lack of the motivation. Because the case of the study was examined from two directions, from a teacher's position and from the case examined, I have taken as my one background theory an ecological system theory. I hope that this theory gives a frame to examine the case from wider point of view. The thesis is the case study in which I interviewed the person under examination repeatedly and furthermore, again about five years after he threated with school massacre. In addition to this, the material consists of my observations written by me when teaching him when the events happened. The analysis of the material was carried out with a Grounded Theory approach, reading narratives again and again. I mirrored my own observations to the story of interviewee building the story about them where the experience of the interviewee and my own observation as a teacher who has taught him combine. The study sharpened considerably towards the end, including theory background. The lack of sense of belonging and the loneliness interviewee felt caused him a serious depression and lack of the motivation. The indifference of the adults of the school and fact that the one did not become heard caused anger because of an unjust treatment and lack of confidence towards the adults. All this together leads to hopelessness and rage. For this kind of a young, the big and changing multi-professional expert groups can cause bigger lack of confidence than before towards the school. It would be important to be heard in the school community and feel sense of belonging there to both the teacher and the pupil. The study brought out also the how vulnerable young like this is when moving along from the comprehensive school. The study brought out also the how vulnerable young like this is when moving along from the comprehensive school. The study wakes to think about the new procedures and structures with school bullying and loneliness and for the support of the transitional stage when moving along from the comprehensive school

Medialla on valta päättää, miten väkivallasta kerrotaan, ja miten kriisit esitetään. Median kerrontatavoilla on suuri vaikutus siihen, miten katastrofi näyttäytyy tavalliselle kansalaiselle. Keskityn tutkielmassani siihen, millaisia kerrontatapoja Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien tv-uutisointiin on rakennettu. Selvitän, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä uutiskerronnassa oli kahden koulusurmatapauksen välillä sekä eri tv-kanavien välillä. Tarkastelen myös, mitkä toimijat korostuvat uutisten eri kerrontatavoissa. Laadullisen tutkimusotteen piirissä metodologinen tutkimustapani on representaatioanalyysi. Tutkielman lähtökohtana on malli katastrofiuutisoinnin kerrontatavoista. Gert Z. Nordström (1996) on kehittänyt mallin alun perin kuva-analyysiä varten. Myöhemmin sitä on sovellettu mediatekstien analyysiin (Huhtala jaa Hakala 2007). Tässä tutkielmassa sovellan mallia audiovisuaalisen kerronnan analyysiin. Tutkimusaineistoni koostuu television uutislähetyksistä seitsemän päivän ajalta sekä Jokelan että Kauhajoen tapahtumien jälkeen neljällä valtakunnallisella tv-kanavalla. Analyysimallin mukaisesti koulusurmat esitetään televisiossa käyttäen eeppistä, dramaattista, lyyristä ja didaktista kerrontatapaa. Lisäksi kyseessä olleesta tv-aineistosta nousi viides kerronnan luokka, kriittinen kerronta. Eeppisellä kerronnalla tarkoitetaan tyypillistä raportoivaa ja referoivaa uutiskerrontaa. Dramaattista kerrontaa käytetään raportoitaessa suoraan tapahtumapaikalta. Lyyrinen kerronta kuvaa tunteita. Didaktisessa kerronnassa pohditaan, mitä tapahtuneesta voi oppia. Kriittisen kerronnan keinoin vaaditaan vastuunottoa tapahtuneesta. Tv-uutisten kerrontatavoissa näyttäisi korostuvan eeppisen kerronnan määrä. Kauhajoen ja Jokelan uutiskerronnat kuitenkin erosivat toisistaan niin, että eeppinen kerronta lisääntyi entisestään Kauhajoen uutisoinnissa. Myös kriittinen kerronta korostui Kauhajoen uutisoinnissa. Jokelan uutisoinnissa esiintyi puolestaan enemmän dramaattista, lyyristä ja didaktista kerrontaa. MTV3-kanavalla käytettiin muita kanavia vähemmän eeppistä kerrontaa. Didaktista kerrontaa esiintyi MTV3:lla muita kanavia reilusti enemmän molempien koulusurmatapausten yhteydessä. Lisäksi MTV3-kanavalla esiintyi eniten kriittistä kerrontaa Kauhajoen uutisoinnissa. YLEn ja Nelosen kerrontatapojen esiintyminen oli lähes samankaltaista sekä Jokelan että Kauhajoen uutisoinnissa. Jokelan uutisoinnissa Nelonen käytti kuitenkin merkittävästi enemmän dramaattista kerrontaa YLEen verrattuna. Jokelan uutisoinnissa toimijoina korostuivat ampuja, ja uhrit, kun taas Kauhajoella päätoimijoita olivat poliisi ja poliitikot. Jokelan tv-uutisoinnissa sekä uhrit että ampuja olivat kolmen keskeisimmän toimijan joukossa useassa kerrontatavan luokassa. Kauhajoen uutisoinnissa puolestaan uhrit eivät olleet missään kerrontatavan luokassa kolmen keskeisimmän toimijan joukossa, ja ampujakin vain yhdessä luokassa. Eeppisen ja kriittisen kerrontatavan korostuminen sekä poliitikkojen keskeisyys toimijoina Kauhajoen tv-uutisoinnissa kertoo siitä, että Jokelaan nähden Kauhajoen koulusurmien uutisointi oli selvästi yhteiskuntakeskeisempää. Jokelan uutisointi painottui enemmän yksittäisen tapahtuman traagisuuteen sekä henkilökohtaloihin.