Browsing by Subject "kouluttautumattomat"

Tämä on tutkimus helsinkiläisistä ammattikouluttamattomista työttömistä nuorista, jotka osallistuivat Jääkiekon MM-kilpailut 2012 -työllistämishankkeeseen. Tutkimus on puheenvuoro nuorisotyöttömyyttä koskevaan ajankohtaiseen keskusteluun, jossa nuorten työttömien kokemuksia on käsitelty laadullisin menetelmin edelleen varsin vähän. Tutkimuksessa esitetään näkökulmia työllistämishankkeessa keskeyttämisen syihin ja vertaillaan hankkeessa keskeyttäneiden ja hankkeen loppuun asti suorittaneiden nuorten kokemuksia. Samalla kartoitetaan nuorten ajatuksia työttömyydestä ja työstä sekä selvitetään nuorten kokemuksia aktivoivasta työvoimapolitiikasta. Analyysiin kohteena on myös nuorten mielestä ihanteellinen työ ja nuorten odotukset työelämältä ja omalta tulevaisuudeltaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmestatoista teemahaastattelusta, joista kahdeksan on työllistämishankkeessa keskeyttäneitä nuoria ja viisi hankkeen loppuun asti suorittaneita nuoria. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa edetään keskeisten, etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Tutkimuksessa nähdään nuoret subjekteina, aktiivisina valintoja tekevinä toimijoina, jotka antavat toiminnalleen erilaisia merkityksiä. Tutkimuksen nuoret ovat eräänlaisia nuorisotyöttömyyden asiantuntijoita, joilla on ensikäden tietoa omista kokemuksistaan. Tutkimuksen aihe on osittain entuudestaan kartoittamaton tutkimusalue, jota on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tarkoituksena onkin teorian testaamisen sijaan etsiä uusia ajatusmalleja. Tutkimuksen nuoret jakautuivat karkeasti ottaen kahteen ryhmään: lukion käyneisiin nuoriin, jotka etsivät parhaillaan omaa alaa ja viettivät välivuosia ja sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen kiinnittyneet minnekään ja joilla on taustalla usein myös aikaisempia keskeyttämisiä. Tutkimus vahvistaa yleisen käsityksen siitä, että helsinkiläiset nuoret haluavat pysyä pääkaupunkiseudulla, vaikka eivät löytäisikään täältä työtä tai opiskelupaikkaa. Työllistämishankkeen keskeyttämisen syyt voidaan jakaa kahteen kategoriaan: nuorten itse esiin ottamiin syihin ja taustatekijöihin. Nuorten itse esille nostamista syistä keskeisimmät liittyivät työtehtäviin ja työharjoittelupaikkaan. Keskeyttäneitä nuoria yhdistäviä taustatekijöitä tutkimuksen aineistosta löytyy neljä: aikaisemmat keskeyttämiset, työläistaustaiset vanhemmat, jääkiekon MM-kilpailut motivaation kohteena ja työharjoitteluun liittyneet tarkat odotukset. Tutkimuksen nuoria kuvaa pikemminkin aktiivisuus kuin passiivisuus ja he kokevat, että voivat itse vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiensa toteutumiseen. Kaikkia tutkimuksen nuoria yhdistää motivaatio työhön ja halu tehdä jotain muuta kuin olla kotona. Tutkimuksen nuorille ihannetyö on sellainen, jossa viihtyy ja josta saa riittävän toimeentulon. Positiivinen työilmapiiri ja mahdollisuus joustavaan itsenäiseen työskentelyyn ovat myös nuorille tärkeää. Tutkimuksen nuorten kyky suunnitella tulevaisuuttaan on vaihtelevaa. Osalla on selkeitä suunnitelmia tai tarkkoja toiveita oman tulevaisuuden suhteen ja osa taas tuntui olevan melko hukassa. Hukassa oleminen näkyi aineistossa siten, että nuori ei kyennyt näkemään itseään missään kahden tai viiden vuoden kuluttua. Eniten näitä nuoria, joilla ei ollut suunnitelmia tulevaisuuden suhteen löytyi keskeyttäneiden joukosta. Kaiken kaikkiaan nuorten tulevaisuuden suunnitelmat, toiveet ja haaveet vaikuttivat kovin tavallisilta ja varsin realistisilta. Nuoret haaveilevat onnellisuudesta, terveenä olemisesta, opiskelupaikan löytymisestä, riittävästä toimeentulosta, vakituisesta työpaikasta, itsenäistymisestä, omaan kotiin muuttamisesta, oman perheen perustamisesta, matkustelemisesta ja maailman näkemisestä, sekä velkojen poismaksamisesta. Ylipäätänsä nuoret toivoivat tulevaisuudelta varmuutta. Varmuutta nuorille edustaa pysyvyys, jonka voi saavuttaa pitkäaikaisen opiskelupaikan tai pysyvän työpaikan kautta. Parhaimmillaan työllistämishanke oli nuorille mahdollisuus suunnan muutokseen tai "oman jutun löytymiseen". Tutkimuksen nuoret kokivat työharjoittelun hyvänä ja helppona tapana tutustua työelämään. Työharjoittelusta nuoret saivat rytmiä arkeen ja tarvitsemaansa työkokemusta. Samalla hankkeeseen osallistuminen lisäsi nuoren itseluottamusta ja kokemusta siitä, että kelpaa jonnekin. Koulutettujen vanhempien lapset näyttäisivät selviytyvän työttömyysjaksosta kouluttamattomien lapsia paremmin, ainakin jos selviytymistä mitataan työllistämishankkeen kautta yhteiskuntaan kiinnittymisellä. Tulevaisuuden suunnittelemattomuus tai hetkessä eläminen voidaan nähdä yhtenä nuorten selviytymisstrategiana. Myös väärien valintojen ja epäonnistumisen pelko ja oman alan löytämisen vaikeus näkyivät tutkimuksen nuorten kertomuksissa. Erityisesti aikaisemmat keskeyttämiset oppilaitoksissa lisäävät nuorten pelkoa epäonnistumisesta. Joillakin tutkimuksen nuorista esiintyy selvää kouluallergiaa, eli negatiivista suhtautumista kouluttautumiseen. Nämä nuoret eivät kyenneet näkemään itseään 'koulun penkillä' ja ovat ylipäätänsä orientoituneet erilaisten töiden kokeilemiseen ja sitä kautta oman alan löytymiseen.