Browsing by Subject "kulttuurinen käsite"

Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma Opintosuunta: Käännös- ja tulkkausviestintä Tekijä: Suvi Liimatainen Työn nimi: Melankolisten käsitteiden käännösstrategiat kaunokirjallisuudessa Työn laji: Maisterin tutkielma Kuukausi ja vuosi: 3.2023 Sivumäärä: 42 Avainsanat: melankolia, ennui, dégoût, Proust, Flaubert, käännösstrategia, kulttuurinen käsite, käännöstiede, ranskan kieli Ohjaaja tai ohjaajat: Anne Riippa Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Ranskankielisessä kulttuurissa ja kirjallisuudessa melankolisilla käsitteillä on tärkeä merkitys, joka juontaa juurensa antiikin Kreikasta. Keskiajalla uskottiin, että musta sappi oli yksi neljästä perusruumiinnesteestä, joka liiallisesti runsastuttuaan saattaa aiheuttaa melankoliaan sairastumisen. (Starobinski 2005: 40.) Melankoliaan liitetään nyt modernina aikana psykiatrisesta näkökulmasta Julia Kristevan (1987: 13) mukaan ajatus halujen katoamisesta ja toivottomuudesta, kroonisesta surun ja kärsimyksen tuntemuksen tilasta. Melankoliaan sairastuneesta ajatus itsemurhasta voi Kristevan mukaan olla houkutteleva (Grisoni 2005: 24). Ennui (ikävyys, ikävystyminen) ja dégout (inho) ovat muita melankoliaan läheisesti liittyviä käsitteitä. Vaikka melankolia onkin psykiatrian diagnostiikassa käytetty termi, sitä on pidetty taiteilijoita inspiroivana voimavarana ja syvällisenä teemana taiteessa (Assouline 2005: 7). Gustave Flaubertin teoksessa Madame Bovary olennaista on melankoliaan liittyvä saavuttamattoman rakkauden tavoittelu, joka ei lopulta tuokaan toivottua nautintoa (Levalet 2010: 260). Näen samaa myös Marcel Proustin teoksessa Du côté de chez Swann (1913). Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, ovatko käsitteet mélancolie, ennui ja dégoût kulttuurisia käännösongelmia eli realioita, ja miten niitä käännetään. Poimin teoksista Madame Bovary ja Du côté de chez Swann enintään 30 ensimmäistä virkettä, joissa kukin tutkimani käsite esiintyy. Tämän jälkeen luokittelin virkkeissä käytetyt käännösstrategiat. Tutkimuksessani havaitsin, että käsitteitä ei aineistossa aina käännetty samoilla tavoin suomeksi, vaan erilaisia käännösvaihtoehtoja oli käytetty runsaasti. Lisäksi käsitteitä ennui ja dégoût käännettiin suomeksi osittain samalla tavalla. Aineistosta selvisi myös, että suosituin käännösstrategia oli kirjaimellinen käännösstrategia, mikä on yllättävää, sillä kaikkia käsitteiden konnotaatioita ei luultavasti saada näin sisällytettyä käännökseen. Yllättävää oli myös, että psykologisen termistön sijaan suosittiin hyvin yksinkertaistavia käännöksiä, tosin tämä on suomalaisen erikoisalojen käännösperinteen mukaista (Pitkänen-Heikkilä 2013: 82). Realiat voivat aiheuttaa käännösongelmia, sillä niitä ovat Nedergard-Larsenin (1993: 209-210) mukaan kielessä esiintyvät, ulkoiseen maailmaan viittaaavat käsitteet, joita ei ole olemassa kohdekielessä. Mélancolie, ennui ja dégoût viittaavat ihmisen kokemusmaailmaan ja niitä sanoitetaan eri kulttuureissa ja eri kielillä eri tavoilla. Tulosten perusteella voidaan mielestäni sanoa, että tutkimani käsitteet ovat realioita, sillä niitä tulkitaan suomeksi lukuisin eri käännösratkaisuin ja osittain jopa samoja sanoja käyttäen.