Browsing by Subject "kulttuuris-poliittinen talous"

Pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisiin yliopistoihin kohdistuvat kansainvälisen kilpailukyvyn vaateet. Yliopistojen yhteiskunnallinen rooli on kokenut suuria muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja suomalaisilta yliopistoilta odotetaan yhä enenevissä määrin apua valtion kilpailukykykuilun kiinni kuromiseen. Tämä edellyttää yliopistoilta esimerkiksi nopeammin valmistuvia opiskelijoita, yliopistojen pärjäämistä kansainvälisissä vertailuissa, yritystoiminnassa käytettyjen toimintamuotojen omaksumista sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäämistä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on Ngai-Ling Sumin ja Bob Jessopin kehittämä kulttuuris-poliittinen talous. Näin ollen suomalaisiin yliopistoihin kohdistuneita kilpailukyvyn vaateita analysoidaan tietoperustaisen talouden mielikuvituksen kautta, jolle on ominaista korostaa esimerkiksi tuottavuutta, elämänlaadun kasvattamista, tiedon arvottamista sekä sen soveltamista taloudellisen tehokkuuden avaintekijänä. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu vuosien 1996–2018 hallituksen esityksistä, joissa esitettiin keskeisiä muutoksia suomalaiseen yliopistokenttään. Empiiristä aineistoa analysoidaan tutkielmassa kriittisen diskurssianalyysin tutkimusmetodilla. Analyysissa hallituksen esityksistä löytyi yhteensä neljä osittain päällekkäistä vaadekategoriaa: 1) opiskelijoihin kohdistuvat vaateet kilpailukyvyn lisäämiseksi; 2) yliopistofuusioiden vaateet kansainvälisyyden kasvattamiseksi; 3) autonomian ja ammattijohtamisen vaateet sekä 4) yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäämisen vaateet. Vaadekategoriat ilmentävät tietoperustaisen talouden vaikutuksia suomalaisiin yliopistoihin: hallituksen esityksissä korkeakoulutusta ei nähdä vain kansallisena tekijänä, vaan sen yhteys globaaliin markkinatalouteen tunnistetaan. Lisäksi yliopisto ja yliopistokoulutus nähdään enenevissä määrin valtiolle tärkeänä taloudellisena tekijänä. Tietoperustaisen talouden mielikuvitus näkyy myös yliopistojen niin sanotun kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen korostamisessa. Kaikissa vaadekategorioissa vahvana teemana on kansainvälistyminen ja globalisaatio. Tutkielman mukaan hallituksen esityksissä ilmenee tavoite edetä kohti kansainvälisesti kilpailukykyisempää ja omavaraisempaa yliopistokenttää, joka koostuu suuremmista ja tehokkaammista yliopistoista. Suomalaiset yliopistot esitetään hallituksen esityksissä osana kansallista talous- ja kilpailukykyjärjestelmää korkeakouluteollisuutena, jota kehitetään tietoperäisen talouden mielikuvituksen lainalaisuuksien mukaisesti. Yliopistoille kohdennetuissa kilpailukyvyn vaateissa korostuu tiedon tärkeys uusien innovaatioiden syntymiselle, joita suunnitellaan valjastettaviksi Suomen taloudellisen kilpailuedun kasvattamiseen. Selvänä kehityssuuntana on humboldtilaisen yliopistoihanteen jääminen globalisaation sekä kansainvälistymisen haasteiden ja mahdollisuuksien jalkoihin. Kulttuuris-poliittisen talouden teoreettinen viitekehys keskittyy usein kuvaamaan hegemonisista rakenteista johtuvia ilmiöitä makrotasolla. Näin ollen tietoperustaisen talouden vaikutuksia yliopistokenttään on aikaisemmin kuvattu vain ylätasolla ja abstraktisti. Tämä tutkielma on ensimmäinen laaja ja yksityiskohtainen katsauksen siitä, miten tietoperustaisen talouden mielikuvitus näkyy yksittäisen valtion yliopistosektorin keskeisissä lainvalmisteluasiakirjoissa. Sumin ja Jessopin kulttuuris-poliittisen talouden teoriaa sellaisenaan ei ole tiettävästi sovellettu aikaisemmin tässä kontekstissa Suomessa tai kansainvälisesti. Tutkielma edustaa uutta tapaa soveltaa kulttuuris-poliittista taloutta, joka avaa lisää mahdollisuuksia teorian kehittämiselle korkeakoulututkimuksen kentässä.