Browsing by Subject "kuluttaja-akkulturaatio"

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien. Varsinkin Euroopan ulkopuolelta kotoutuneisiin nuoriin miehiin kohdistetaan voimakkaita oletuksia väkivaltaisuudesta ja kontrolloimattomuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan julkisessa keskustelussa kiistanalaisen väestönosan kokemuksia arjestaan suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Kulutustutkimuksen piirissä on tutkittu maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kulutuskäyttäytymistä sosiaalipsykologiasta johdetun määrällisen akkulturaatiotutkimuksen kautta. Laadullisesti painottunut jälkiassimilaationistinen kuluttaja-akkulturaation tutkimusperinne on osaltaan laventanut ymmärrystä maahanmuuttajien ja vähemmistöryhmien kokemasta arjesta assimilaatio–marginalisaatio -ulottuvuuden sijaan. Tutkimuksessa haastateltiin viittä nuorta maahanmuuttajataustaista miestä, iältään 18–25 vuotta. Haastatteluja on yhteensä kuusi: viisi yksilöhaastattelua ja yksi kolmen hengen ryhmähaastattelu. Haastateltavat ovat asuneet pitkään Suomessa ja puhuvat sujuvasti suomea. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä käyttäen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Minkälaiset ovat nuorten maahanmuuttajataustaisten miesten kokemukset kuluttajina ja työntekijöinä? 2) Minkälaiset ovat heidän näkemyksensä kuluttamisesta ja taloudenhoidosta? Tutkimuksen mukaan haasteltavat ovat tyytyväisiä julkisiin ja kaupallisiin palveluihin Suomessa. Joskin palveluiden digitalisoitumiskehitystä kritisoitiin, sillä sen pelättiin vähentävän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun. Palveluiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta epämiellyttäväksi koettujen paikkojen, kuten baarien ja ostoskeskusten omaehtoinen välttely yhteenottojen pelossa nousi esiin haastatteluissa. Myös kokemukset kontrollista ja varkausepäilyistä ovat palvelukohtaamisissa asiakkaina ja työntekijöinä läsnä. Miessukupuoli ei näyttäydy erityisenä resurssina palvelukohtaamisissa. Kulutuksen suhteen haasteltavat erittelivät varsin kriittisiä havaintoja kulutuksen merkityksestä kantaväestön elämässä. Kantaväestön koettu kulutuskeskeinen elämäntyyli nähtiin egoistisena ja ristiriidassa omien arvojen kanssa. Pyrkimys taloudelliseen autonomiaan ja perheen tukemiseen on leimallista haastateltavien kulutuspuheessa. Haastateltavat ovat työn ja opiskelun kautta integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kontaktien vähyys kantaväestön edustajien kanssa osaltaan heikentää koettua tyytyväisyyttä elämään Suomessa.