Browsing by Subject "kuluttajat"

Valmisruokiin sekä niiden pakkauksiin liitetään paljon kielteisiä mielikuvia, mikä johtuu usein siitä, että moni kuluttaja pitää valmisruokia epäterveellisenä valintana. Valmisaterioiden kulutus saatetaan myös nähdä kuluttajien keskuudessa arjen velvoitteiden epäonnistumisen tuloksena, minkä vuoksi niiden kulutusta paheksutaan. Vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia vaikutti elintarvikesektoriin muuttaen samalla ihmisten ruokailutottumuksia. Rajoitusten aikana muun muassa valmisruokien ja -aterioiden kulutus kasvoi. Tänä päivänä valmisruokia löytyy kauppojen hyllyltä enemmän kuin koskaan aiemmin. Valmisruokia suositaan etenkin kaupunkiympäristöissä, joissa ihmisten elämäntapa on kiireistä, eikä aikaa tai halua ruoan laittamiseen välttämättä ole. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valmisruokien kulutusta käytäntöteoreettisesta näkökulmasta. Aihetta tutkittiin käytäntöteorian kolmen elementin: materian, merkitysten ja kompetenssin avulla. Tämän lisäksi aihetta tutkittiin myös käytäntöteorian ajallisuuden, tilallisuuden ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui kymmenen 24-38-vuotiasta naista, joista kukin oli joskus kuluttanut valmisruokaa. Tulokset osoittivat, että valmisruokiin liitetään useita eri merkityksiä, kuten epäterveellisyys, uuden kokeilu, aktiviteetti, arjen helpottaja ja häpeä. Kompetenssi puolestaan liittyi aikaisempiin tietoihin tai niiden puutteisiin valmisruoista, mitkä puolestaan vaikuttivat mielikuviin ja sitä kautta myös merkityksiin ja siten lopulta käytäntöihin. Materia nousi esille lähes kaikissa kuvailuissa, joissa esiintyivät ihmiset, ruoka, tila ja erilaiset tarvikkeet ja laitteet. Tuloksissa ilmeni myös miten ajallisuus, tilallisuus ja sosiaaliset suhteet määrittivät valmisruokien kulutustilanteita. Valmisruokia kulutettiin muun muassa kiireen tai ajanpuuteen takia sekä usein myös silloin jos joutui ruokailemaan yksin. Usein valmisruokia ostettiin silloin, kun ei ollut jaksettu tai ehditty tehdä ruokaa ennakkoon esimerkiksi tuleville työpäiville. Valmisruokiin myös turvauduttiin viime hetkellä ja niitä kuvailtiin hätävararatkaisuksi, silloin kun aikaa, halua tai jaksamista ei ole. Osa osti valmisruokia myös ennakkoon kotiin, jotta aina olisi jokin ruoka valmiina mikäli tilanne sitä vaatisi. Valmisruokien kulutus painottui myös enemmän arkipäiville kuin esimerkiksi viikonlopulle.

Hakukoneiden yhteydessä esitetään avainsanoilla kohdistettua mainontaa. Kuluttajan etsintää voidaan häiritä yritysten toimesta joissakin etsintämalleissa. Tutkimuskysymyksinä esitetään, miksi häirintää esiintyy, ja miksi epäneutraali hakukone puuttuu yhteensovituksen tarkkuuteen, heikentää yhteensopivuuden laatua ja mainosten relevanssia. Varaushintoja voidaan käyttää mainoslistojen laadun parantamiseen. Niiden hyvinvointivaikutuksia tutkitaan ylijäämätarkasteluilla. Tutkielman päämallissa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia kohdistetulla mainonnalla voidaan tuottaa markkinoille. Työn aineisto koostuu malleista, jotka lähestyvät tutkimuskysymyksiä kuluttajan etsinnän näkökulmasta. Keskeiset lähteet ovat de Corniere (2011), Athey & Ellison (2011) ja Ellison & Wolitzky (2012). Tutkimusmenetelmä on teoreettinen kirjallisuuskatsaukseen perustuva analyysi. Malleja vertaillaan, analysoidaan strategista käyttäytymistä ja tunnistetaan erilaisia kannustimia. Häirinnän tarkoitus on heikentää kuluttajan etsinnän tehokkuutta ja nostaa etsintäkustannuksia. Yksittäisellä yrityksellä on kannustin häiritä ja yritys voi määritellä häirinnän tason. Häirintä voidaan olettaa yritykselle joko ilman kustannuksia tai kustannusten kanssa. Signaalihäirintä sisältää ylihäirintäongelman ja kuluttajan odotukset vaikuttavat oleellisesti hyvinvointiin. Mainonnan kohdistaminen avainsanoilla minimoi etsintäkustannukset, parantaa yhteensopivuutta ja lisää hintakilpailua. Klikkausmaksu on hakukoneen instrumentti, jonka tason se asettaa tavoitefunktioonsa. Hakukoneen tavoitteet asettuvat vastakkain: se voi tavoitella kaupan volyymiä tai pyrkiä ulkoistamaan yrityksen voittoa kasvattamalla osuuttaan kaupasta. Hakukoneen valitsema klikkausmaksu on korkeampi kuin sosiaalisesti optimaalinen taso, minkä vuoksi osa kuluttajista jää markkinoiden ulkopuolelle ja kaupan volyymi laskee. Epäneutraali hakukone voi mekanismin suunnittelulla valita yhteensovituksen tarkkuuden. Se voi lisätä prosessiin kohinaa ja siten heikentää yhteensopivuuden laatua. Lisäksi se voi valita kuluttajan kohtaaman efektiivisen etsintäkustannuksen. Näin se pystyy heikentämään etsinnän tehokkuutta, nostamaan etsintäkustannuksia ja hintatasoa. Hakukone suosii yritystä epätarkempaa yhteensovitusta. Varaushinta on hakukoneen väline, jolla voidaan lisätä mainoslistan laatua. Samalla varaushinnalla voi edistää sekä kuluttajan ylijäämää että sosiaalista hyvinvointia, koska niiden välillä on suora kytkös. Hakukoneen voiton maksimoiva varaushinta osoittautuu korkeammaksi kuin sosiaalisesti optimaalinen taso.

The study examines consumers' views on the use of colours and their appreciation in food packaging. The study asks what characteristics consumers value in food packaging and what matters become relevant in relation to the colour of food packaging. A present, empha-sis is placed on environmental friendliness in the production and use of food packaging. The ecological production method and consumption of colours have also received some atten-tion. A previous study has examined packaging and colours, focusing largely on the charac-teristics of individual packages or product groups. The perspective has been on marketing science. From the perspective of home economics, packaging and colours are examined in the context of everyday life. The research has been carried out using qualitative research methods. The material collec-tion was carried out as a group interview using a semi-structured theme interview and stimu-lus material (food package). The material consists of four group interviews with three per-sons. The interviewees were 26–73 years old. The literate material was analysed using data-based content analysis. The study shows that consumers value the usability of food packaging, which means that it is easy for them to use it comprehensively. Consumers feel uncertain about the recyclability of packaging. The colours and printing of packaging are unfamiliar to consumers because they had no knowledge of the packaging colours and/or their origin. At the same time, how-ever, it emerged that consumers would like information on the packaging colours and would be happy to accept food packaging in which the colouring matter used would have been made more ecologically. Consumers trusted experts with information on the environmental friendliness, use and safety of colours. Based on the study, the aim should be to take into account the recyclability of packaging and the use of packaging colours throughout the life cycle of the product. On the one hand, we need clearer and more informative recycling la-bels for packaging and, on the other hand, the use of natural colours in packaging. This means that both packaging material and printing ink could be recycled simultaneously, which would increase the ecological quality of packaging.

Lisääntynyt puhe vastuullisuudesta ja kuluttajien kasvava kiinnostus vastuullista kuluttamista kohtaan ovat lisänneet yritysten viestintää ja mainostusta vastuullisuudesta. Erilaisten vastuullisuudesta kertovien viestien määrä on suuri ja väitteet voivat olla laajoja ja monitulkintaisia. Kuluttajien voi olla haastavaa tunnistaa luotettavat väitteet ja merkinnät. Tässä maisterintutkielmassa tutkittiin suomalaisten kuluttajien näkemyksiä elintarvikkeisiin liittyvästä vastuullisuusviestinnästä mainoksissa ja elintarvikepakkauksissa. Tutkielman viitekehyksenä toimi aikaisempi tutkimus kuluttajien suhtautumisesta vastuullisuusmerkintöihin, sekä vastuullisuuden määritelmän käsittely useasta näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, koska tarkoituksena oli kerätä kuluttajien omia ajatuksia tutkittavasta aiheesta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui kuusi suomalaista kuluttajaa, jotka olivat kiinnostuneita vastuullisuudesta. Vastuullisuuden määritelmä on moninainen ja täysin tarkkaa määritelmää vastuullisuudelle ei ole. Kuluttajien kuitenkin tulee saada tietoa vastuullisuudesta, vastuullisten ostopäätösten tueksi. Kuluttajat saavat tietoa muun muassa pakkauksista, mainoksista, opinnoista ja lähipiiriltä. Tutkielman tuloksissa havaittiin, että haastateltavat pitivät pakkauksia hyvänä tietolähteenä. Vastauksissa kuitenkin havaittiin epäluottamusta mainoksissa esitettyjä vastuullisuusväittämiä kohtaan. Vastaajat suhtautuvat epäilevästi yritysten itse tuottamaan vastuullisuusviestintään pakkauksissa. Voimakas vastuullisuusteemainen mainonta ja viestintä koettiin usein epäilyttävänä ja pelättiin viherpesun mahdollisuutta. Haastateltavat kuitenkin pitivät kolmannen osapuolen myöntämiä sertifikaatteja melko luotettavina. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vastuullisuus oli vaikea määritellä ja vastaajat olivat epävarmoja vastuullisuusmerkintöjen tarkoituksesta. Tämä voi johtaa siihen, että vastuullisia valintoja on vaikeaa tehdä. Haastateltavien aikaisemmilla tiedoilla, kuten ammatilla ja koulutuksella oli vaikutusta heidän näkemyksiinsä vastuullisuusviestinnästä.

Sisällöntuottaminen internetiin on nykyään monen elanto ja joillekin erittäin tuottoisa sellainen. Elantoa saadaan siellä kaupallisen sisällön kautta. Myös internetin striimausalustoilla tuotetulla sisällöllä voi tehdä tuloa. Siinä voi onnistua etenkin tuottamalla sisältöä suosituimmalle alustalle eli Twitchiin. Tässä maisterintutkielmassa halutaankin selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat internetin striimausalustojen kaupallisiin elementteihin ja miten parasosiaalinen suhde internetin striimauspalvelun sisällöntuottajaan eli striimaajaan vaikuttaa suhtautumiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mainoksen koetulla arvolla on vaikutusta kuluttajan suhtautumiseen siihen. Samoin on havaittu, että mediayleisön jäsenen mielessä voi kehittyä parasosiaalinen suhde mediapersoonaan ja että se voi vaikuttaa hänen suhtautumiseensa mediapersoonan mainostamiin kaupallisiin elementteihin. Twitchiä ei tässä suhteessa toistaiseksi ole tutkittu niin paljon kuin esi-merkiksi sosiaalista mediaa. Vastausta tutkimusongelmaan lähdettiin selvittämään siten, että ensin muodostettiin mainoksen arvon mallin ja parasosiaalisen suhteen teorian avulla teoreettinen viitekehys, jossa tekijöinä olivat kaupallisen elementin viihdyttävyys, informatiivisuus, ärsyttävyyden aste sekä kaupallisen viestin välittäjän uskotta-vuus ja parasosiaalinen suhde. Vastaajina haastateltiin yhdeksää 18–37-vuotiasta aktiivista Twitch-striimausalustan käyttäjää. Teemahaastattelun vastausaineistoa analysoitiin teemottelemalla ja peilaamalla sitä synteesiin. Suhtautumiseen vaikuttavina teemoina aineistosta havaittiin vakiintuneisuus, viihdearvo, palkan arvoinen työ, kohtuus, sietäminen, tukeminen, ärsytys, avoimuus, herännyt kiinnostus ja se, että tuttuun luotetaan. Kaupallisen elementin viihde- tai informaatioarvon vaikutuksista suhtautumiseen ei saatu viitteitä, mutta ärsyttävyyden aste näytti muodostuneen erääksi erottelevaksi tekijäksi suhtautumisessa. Vaikka vastaajat palasivat samojen sisällöntuottajien pariin vakiintuneesti ja maksoivat kuukausitilausta ainakin joidenkin seuraamiensa striimaajien kanavista, ei parasosiaalisesta suhteesta saatu kuin viitteitä. Näin ollen tässä tutkielmassa ei voitu arvioida, miten parasosiaalinen suhde vaikutti kuluttajien suhtautumiseen. Kuluttajien suhtautuminen kaupallisiin elementteihin vaihtelee sen mukaan, mikä kaupallinen elementti on kyseessä. Jos niitä on liikaa, ne alkavat ärsyttää. Koska parasosiaalisesta suhteesta näyttäisi olevan vain viitteitä, on aihetta syytä tutkia tarkemmin, jotta voidaan selvittää sen vaikutus suhtautumiseen.

Tutkimuksen tavoitteena pyrittiin selvittämään kuluttajien assosiaatioita Geisha-brändistä yleisesti ottaen sekä eri pakkausvariaatioiden merkitystä ja vaikutusta näihin brändiassosiaatioihin. Tarkoituksena oli vertailla eri pakkausten luomia assosiaatioita itse Geisha-brändin tuottamien assosiaatioiden kanssa. Näin pyrittiin selvittämään, voidaanko eri pakkausten avulla luoda erilaisia assosiaatioita samaan brändiin liittyen. Tutkimuksessa keskityttiin enemmän pakkausten eri muodon tuottamiin muutoksiin brändiassosiaatioissa, sillä tutkimukseen valittujen pakkausten väritys, tyyli ja kuvitus olivat samankaltaisia joka pakkauksessa. Kohderyhmäksi valittiin Fazer-konsernin Fazer Leipomot & Makeiset liiketoiminta-alueeseen kuuluvan Vantaan leipomon toimihenkilöitä. Vastaajiksi rajattiin näin henkilöt, jotka ovat Fazerin työntekijöitä, mutta eivät ole työnsä puolesta tekemisissä Geisha-brändin kanssa. Tutkimukseen otettiin mukaan vain Geisha Original -tuoteperheen eri pakkauksia. Näin tuote pysyi samana, vain pakkaus sekä tuotteen ilmentymä muuttuivat. Tutkimusmenetelmänä oli informoitu lomakekyselytutkimus, jossa oli pääosin avoimia kysymyksiä. Tutkimus on kvalitatiivinen mielikuvatutkimus. Vastaajia pyydettiin ensin kuvailemaan Geisha-brändiä, jotta saatiin selville, millaisia assosiaatioita kuluttajat yhdistävät brändiin yleisesti ottaen. Tämän jälkeen osallistujia pyydettiin tarkastelemaan erilaisia Geisha-pakkausten kuvia ja pyydettiin kuvailemaan niihin liittyviä assosiaatioita. Sitten vertailtiin vaikuttavatko pakkauksen muodon variaatiot brändiassosiaatioihin. Kohderyhmän mielipiteissä Geisha-brändin ydinassosiaatioista ja olemuksesta nousi esiin monia hyvin samankaltaisia piirteitä ja ominaisuuksia. Erityisesti brändin perinteisyys, tunnettuus, romanttisuus ja rauhallisuus esiintyivät monesti vastauksissa. Lisäksi kohderyhmä mainitsi usein brändin herkullisen maun ja vaaleanpunaisen värin. Brändin todettiin monesti olevan myös laadukas ja tyylikäs tuote. Lisäksi japanilaisuus, itämaisuus sekä “Geisha-tyttö” nousivat usein esille kohderyhmän vastauksista. Yleisesti ottaen kohderyhmän vastaukset olivat melko yhteneviä. Niiden perusteella voidaan päätellä, että Geisha-brändi on saavuttanut melko vahvan aseman makeismarkkinoilla kohderyhmän näkökulmasta katsoen. Brändillä näyttäisi olevan myös jokseenkin selkeä ja yhdenmukainen imago kohderyhmäläisten keskuudessa. Tutkimuksen tulosten perusteella eri pakkausvariaatioilla voidaan luoda erilaisia assosiaatioita samaan brändiin liittyen ainakin käyttötilanteiden osalta. Kohderyhmän mukaan eri pakkausvariaatioista toiset sopivat paremmin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja -tilanteisiin kuin toiset. Kaikkien tutkimukseen mukaan otettujen pakkausten yleisilme oli samanlainen, joten näin ollen hyvin pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan vaihtoehtoisia mielikuvia käyttötilanteista. Toisaalta kohderyhmän mukaan juuri pakkauksen värimaailma, kuvitus, tekstin muoto ja tyyli ovat olennaisimpia ja ominaisimpia piirteitä Geisha-brändin kannalta. Näin ollen tuote ei olisi kohderyhmän vastausten perusteella enää “Geisha”, jos nämä ominaisuudet puuttuisivat tai niitä lähdettäisiin muokkaamaan liikaa. Lisäksi kohderyhmän mukaan toiset pakkausvariaatioista edustivat enemmän aidointa Geisha-brändiä kuin toiset. Tämän perusteella Geisha-tuotteita ei voida laittaa ihan mihin tahansa pakkaukseen, sillä tulisi pohtia, millainen pakkaus brändin imagolle sopii. Tuotteen pakkaus ei saisi olla ristiriidassa brändin imagon kanssa, sillä se saattaa muutoin aiheuttaa hämmennystä kuluttajissa. Pakkausvariaatioiden kyky vaikuttaa brändiassosiaatioihin pohjautuu pakkauksen ulkomuotoon, mikä on vain yksi niistä monesta eri tekijästä, jotka muodostavat kuluttajan brändiassosiaatiot.

In this study I define quality of clothing and analyze how clothing companies tell about quality of their products to their customers. In the first part of the study I concentrate to clear up what quality in the context of clothing means. This part is based on scientific research. I have studied many theories of quality and on this study the most important ones are Garvin's (1989) and Lillrank's (1998) theories which I apply to the context of clothes. This study covers the quality of clothes from point of view of both consumers and companies. In the later part of the study I survey the quality communication of five well-known clothing companies. I collected the data from the companies' websites that are available to anyone. I used Atlas.ti-program to for analyzing the collected data. Five categories of quality formed the framework of content analysis. Quality is a multidimensional concept that is difficult to define as it is tightly related to the context. Subjectivity is also very characteristic to quality. The quality of clothing, as well as any product's quality, can be seen from five different angles. They are value-based, consumer-based, manufacturing-based, system-based and transcendent quality. Companies highlight all these categories on their web-sites. The data of the study presented also a new category of quality that I call quality experience. All companies concentrate mostly on telling about system-based quality of their products. Although many studies suggest that the manufacturing-based quality is the most important viewpoint to companies, my study doesn't support that outlook. For consumers, it is difficult to evaluate the quality of clothes. Therefor they evaluate mostly the aesthetic features of clothing. Companies provide quite much information of their products' quality. The information might be helpful for consumers but it should be evaluated critically

Tutkimus tarkastelee yksityisten terveydenhuoltopalveluiden kuluttamista, painottuen kuluttajien tekemiin valintoihin. Tavoitteena on tutkia sitä, mitkä selittävistä tekijöistä, kuten sukupuoli, ikäluokka, kuluttajan keskimääräinen tulotaso, sopimustaso ja alue ovat merkityksellisiä kuluttajien valinnoissa. Tutkimuksessa analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin kuluttajien käyttäytymistä selittäviä tekijöitä. Aiempien tutkimuksien perusteella korkeammin koulutetut ja parempituloiset henkilöt käyvät muita useammin terveydenhuollossa, vaikka se suhteutetaan sairastavuuden perusteella arvioituun tarpeeseen. Käynnit yksityislääkärillä ja etenkin työterveyshuollossa ovat jakautuneet suurituloisia suosivasti. Terveyspalveluita hankittaessa tärkeässä asemassa päätöksenteossa on palveluiden käyttöön liittyvät tekijät, kuten kustannukset, palvelun laatu sekä palvelun saatavuus ja saavutettavuus. Palveluita hankittaessa kuluttajat eivät koe palvelun läheistä sijaintia tai pieniä kustannuksia tärkeimmiksi tekijöiksi. Tutkimuksen aineisto koostuu vuonna 2013 työterveyssopimuksen laatineiden asiakasyrityksien henkilöistä, jotka olivat käyttäneet yksityisen terveydenhuolto yrityksen työterveyspalveluita vuosien 2013–2014 välisenä aikana Suomessa. Aineistosta on rajattu pois ne henkilöt, jotka olivat ennen työterveyssopimuksen voimaantuloa käyttäneet kyseisen yrityksen palveluita sekä henkilöt, jotka ovat alle 18-vuotiaita. Logistisella regressioanalyysillä tarkastellaan kuluttajien yksityisten terveyspalveluiden käyttöä selittäviä tekijöitä. Logistinen regressioanalyysi selitti tilastollisesti merkitsevästi kuluttajien käymistä itse maksetuissa palveluissa. Mallissa sukupuoli, ikäluokka, kuluttajan keskimääräinen tulotaso, sopimustaso ja alue selittivät 2,4 prosenttia siitä, miksi työterveyshuollon piiriin kuuluva henkilö käytti itse maksettavia palveluita. Näistä muuttujista kuluttajan ikäluokka ja tulotaso eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä tekijöitä. Aineiston perusteella Etelä-Suomessa on eniten yksityisten terveyspalveluiden itse maksavia kuluttajia. Naiset käyttivät enemmän yksityisen terveydenhuollon palveluita kuin miehet. Miehet kuitenkin käyttivät noin 12 prosenttia enemmän rahaa käyttäessään palveluita. Kuluttajan työterveyshuollon sopimuksen palveluiden laajuus vaikutti merkittävimmin palveluiden käytön kanssa. Kuluttajan tuloilla on vaikutusta käytettyihin palveluiden sekä niiden määriin, mutta ei kuluttajan käymiseen yksityisen terveydenhuollon itse maksettavissa palveluissa. Kuluttajan ikäluokan ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevä tekijä, mutta ikäluokassa 35–44 kuluttajien keskimääräisesti käytetty raha oli merkittävästi suurempaa kuin muissa ikäluokissa.