Browsing by Subject "kunnallinen päätöksenteko"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Julkinen rakentaminen on yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista, joista kunnissa päätetään. Puurakentaminen on viime aikoina yleistynyt julkisessa rakentamisessa erityisesti koulu- ja päiväkotihankkeissa, joten tässä tutkimuksessa julkista puurakentamista käsitellään puukoulu- ja päiväkotihankkeiden avulla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kunnallisen päätöksenteon taustalla vaikuttavia tekijöitä puukoulujen ja -päiväkotien rakennuspäätösten taustalla sekä myönteisiin että kielteisiin puurakentamispäätöksiin yhdistettäviä merki-tystekijöitä. Tutkimuksen keskeinen tutkimusongelma muodostuu julkisen puurakentamisen edistämisestä kunnallisessa päätöksente-ossa. Tutkimus toteutettiin julkisen puurakentamisen edistämisen näkökulmasta. Tutkimusaihetta taustoitetaan raporttiin sisällytetyllä kirjallisuuskatsauksella kansallisen puurakentamisen nykytilaan ja puun ominaisuuksiin rakentamisessa. Tämän tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat ovat pragmatistiset ja käsittelytavaksi valittiin laadullisen menetelmän hyödyntämi-nen ja vertaileva mutta kriittinen näkökulma. Tutkimusongelmaan ratkaisua haettiin tapaustutkimuksen ja teoriaohjaavan lähestymisen keinoin. Otantatutkimukseen valittiin 20 kuntaa tai kaupunkia, joissa oli viimeisen viiden vuoden aikana päätetty uuden koulun tai päi-väkodin rakentamisesta tai rakennushanke oli tutkimuksen aikaan keskeneräinen. Kyselytutkimuksella muodostettiin kuva kunnan päätöksentekijöiden käsityksistä puurakentamisen nykytilasta sekä puurakentamiseen liittyvistä asenteista kunnissa. Kyselytutkimuk-sella kerättyä aineistoa täydennettiin Imatran kaupungin virkamiesjohdolle suunnatuilla haastatteluilla. Aineisto analysoitiin laadullisesti luokittelun ja erittelyn keinoin pyrkimyksenä muodostaa ilmiöstä mahdollisimman yhtenäinen ja totuudenmukainen kuvaus. Tutkimuk-sen teoreettinen perusta rakentuu puurakentamisen nykytilaa, kunnallista päätöksentekoa ja puuraaka-aineen ominaisuuksia rakenta-misessa käsittelevän kirjallisuuskatsauksen varaan. Pragmatistiselle tutkimukselle tunnuksenomaisesti myös tutkija osallistuu tulosten tarkasteluun ulottaen oman kokemuspohjansa tutkimusaiheeseen. Puurakentamisen asenneilmapiiri kunnissa on myönteinen. Valtaosa vastaajista suhtautui myönteisesti sekä puurakentamiseen että puun käytön lisäämiseen julkisessa rakentamisessa. Puu mielletään ympäristöystävälliseksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi, jonka uskotaan tarjoavan ratkaisun esimerkiksi julkista rakennuskantaa vaivaaviin sisäilmaongelmiin. Puurakentamisesta kaivataan kunnissa kuitenkin lisää tietoja erityisesti puurakentamisen kustannuksista, toteutuneiden julkisten puurakennushankkeiden rakennus-teknisistä yksityiskohdista ja rakentamisprosessista yleisesti. Kunnissa arvostetaan puurakentamisen positiivista imagoa sekä sen terveysvaikutuksia ja sisäilmaa edistäviä ominaisuuksia. Kunnissa halutaan lisäksi tukea kotimaan taloutta ja paikallista elinkeinoa. Vaikka vastaajat kokivat puurakennuksen turvalliseksi ja ilmaisivat arvostavansa puun käytännöllisiä, ekologisia ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia, he totesivat puurakentamiseen ja puuhun rakennusmateriaaliina liittyvän runsaasti ennakkoluuloja ja asennekapeikkoja ihmisten keskuudessa. Erityistä huolta ihmisten keskuudessa aiheuttavat puurakennuksen paloturvallisuus ja puuhun rakennusmateri-aalina liitettävät homeongelmat. Lisäksi myös puurakentamisen osaaminen koetaan kunnissa riittämättömäksi. Asiantuntijoiden hyö-dyntäminen koettiin puurakentamista edistävänä tekijänä päätöksenteossa. Tutkimus osoitti tarpeen kokonaan ulkopuolisen tahon tuottamalle objektiiviselle asiantuntijatiedolle, jonka keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten keskuudessa esiintyviin vallitseviin virheellisiin käsityksiin ja ennakkoluuloihin puurakentamisesta. Puurakentaminen on suurten julkisten rakennushankkeiden osalta Suomessa vielä alkuvaiheessa ja suotuisan toimintakulttuurin raken-taminen vielä kehitysasteella. Julkisen sektorin asema rakentamisen markkinoilla on keskeinen, sillä mitä enemmän kunnissa rakenne-taan toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä markkinoilla. Tutkijalle muodostuneen käsityksen mukaan kunnissa on myönteinen tahtotila rakentaa puusta. Toiminnassa olisi kuitenkin otettava askel eteenpäin ja siirryttä-vä voimakkaammin hankkeiden myötä konkretiaan. Haasteita puurakentamisen yleistymiselle aiheuttavat päätöksentekijöiden keskuu-dessa esiintyvät ennakkoluulot ja asennekapeikot, jotka vaikuttavat puurakentamisen hankepäätöksiin.
-
(2018)Kehärata (vuoteen 2005 Marja-rata) on lähiliikenteen kaupunkirata, joka syntyi kun Suomen pohjoinen päärata sekä Vantaankosken rata yhdistettiin toisiinsa 2010-luvulla. Uusi raideyhteys oli pitkän poliittisen prosessin tulos, jonka keskeinen puolestapuhuja oli Vantaan kaupunki. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkä tiedon varassa, millaisin perustein ja keinoin Vantaan kaupungin luottamushenkilöt eli kaupunginvaltuutetut sekä kaupungin johto ajoivat Kehäradan rakentamista kaupunkitasolla, metropolitasolla sekä valtiontasolla vuosina 2000–2008. Laajemmin tarkasteltuna tutkimustehtävänä on kaupungin toiminnan ja motiivien analysointi Kehärata-hankkeessa suhteessa muiden toimijoiden intresseihin. Tutkielman lähdeaineisto koostuu pääasiallisesti kolmesta aineistoryhmästä. Pääryhmä ovat Vantaan kaupungin päättäjien tuottamat asiakirjat kuten kaupunginvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjat. Tämän lisäksi tutkielmassa käytetään Helsingin Sanomien ja Vantaan Sanomien artikkeleja ja niissä käytyjä keskusteluja tapahtumien taustoituksen tukea eli sekundäärisinä lähteinä. Tutkielman menetelmänä käytetään historiatutkimuksen perinteisiä menetelmiä, jotka perustuvat lähdekriittiseen lähestymistapaan ja sisältöanalyysiin. Tämän lisäksi hyödynnetään retoriikka-analyysin menetelmiä. Kehärataan liittyvää päätöksentekoa tarkastellaan temaattisesti kaavoituksen, maapolitiikan ja rahoituksen kautta. Vantaan keskeinen motiivi rakentaa rata kytkeytyi uuden Marja-Vantaan asuinalueen rakentamiseen, jonka kannattavuus taas riippui Kehäradan toteutumisesta. Kaavoitus oli Vantaan keskeinen keino edistää Kehäradan rakentamista. Sekä Vantaan yleiskaavatyön että ratahankkeen suunnittelutyön aikana tuotettiin mittavasti tutkimuksia ja tietoa radan yhteiskunnallisesta kannattavuudesta. Niiden perusteella Kehäradan rakentaminen hyödytti laajasti niin Vantaata, pääkaupunkiseutua kuin koko Suomea. Radan rahoitusvaihtoehtoja tutkittiin erikseen muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2006 asettamassa työryhmässä. Keskeiset selvitykset toivat päätöksenteolle legitiimiyttä ja poliittista uskottavuutta. Kaupunkiratojen rahoituksesta vastaavat perinteisesti valtio sekä kunnat, joiden alueella rata sijaitsee. Tämän takia Vantaan oli tärkeä saada sekä valtio että muut pääkaupunkiseudun kaupungit kannattamaan hanketta. Yksi keskeinen keino oli pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa linjattiin pääkaupunkiseudulla toteuttavien liikenneinvestointien kiireellisyydestä. Strategisten suunnitelmien lisäksi Vantaa pyrki vaikuttamaan muiden toimijoiden intresseihin myös monilla yksittäisillä päätöksillä. Näitä päätöksiä olivat esimerkiksi Helsingin rajansiirtokysymys, Marja-Vantaan alueen maakauppa talvella 2007 sekä Kehä III parannustöiden lainarahoitus. Vantaalla vallitsi koko tutkimusajanjakson vahva tahtotila Kehäradan rakentamisesta, mutta yksittäiset päätökset loivat ristiriitoja valtuutettujen ja puolueiden välille. Johtopäätöksissä pohditaan Kehäradan päätöksenteon perusteita niin kaupunki-, metropoli- kuin valtiontasolla. Osa päätöksenteosta tapahtui nopeasti, osa (esimerkiksi yleiskaavatyö) kesti vuosia. Julkisen keskustelun ja toisaalta laajemman poliittisen tilanteen kuten vaalien lähestymisen voidaan katsoa vaikuttaneen päätöksentekoon. Lisäksi epävarmuus valtionrahoituksesta vaikeutti valtuutettujen päätöksentekoa kaupunkitasolla tutkimusajanjakson loppupuolella. Päätöksentekoon jännitteitä loivat erityisesti poliittiset voimasuhteet niin Vantaan valtuustossa kuin eduskunnassa.
Now showing items 1-2 of 2