Browsing by Subject "kuntavaaliehdokkaat"

Ehdokkuuteen liittyvät huolet voivat olla merkittävä tekijä sen suhteen, millaiset poliittiset vaikuttamisen tavat näyttäytyvät erilaisille henkilöille mahdollisina ja houkuttelevina. Aiemmasta ehdokkaiden kokemuksia koskevasta tutkimuksesta on nähtävissä, että menestyksekkääseen ehdokkuuteen tarvittavat resurssit jakautuvat eri tavoin taustamuuttujiltaan erilaisilla ehdokasryhmillä. Erityisesti päättäjiin kohdistuvan vihapuheen ja häirinnän on todettu kohdistuvan muutenkin haavoittuvissa asemissa oleville henkilöille. Vihreät edustajat ovat aiemmassa tutkimuksessa erottuneet muiden puolueiden edustajista niin taustaominaisuuksiltaan kuin ehdokaskokemuksiltaan. He erottautuvat myös eniten vihapuhetta kohtaavana puolueena. Maisterintutkielmassani tutkin kyselytutkimuksen keinoin vihreiden vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden ehdolle asettumiseen liittyviä huolia. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Millaisia huolia vihreiden kuntavaaliehdokkaiden ehdolle asettumiseen liittyy ja 2) Kuinka vihreiden kuntavaaliehdokkaiden risteävät erot näyttäytyvät heidän ehdolle asettumiseen liittyvissä huolissaan. Lähtöoletukseni oli, että huolilla on suuri rooli ehdokaspäätöstä tehtäessä, ja että ne saattavat jopa toimia esteenä ehdokkuudelle. Oletin myös, että osa huolista vaikuttaa erityisesti niiden ehdokkaiden ehdokaspäätökseen, jotka ovat muutenkin aliedustettuja poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimukseni asettuu feministisen politiikantutkimuksen perinteeseen, jonka tavoitteena on edistää politiikan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä tunnistaa politiikan ja vallan syrjiviä rakenteita. Intersektionaalisen lähestymistavan lisäksi käytin analyysissani aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tunnistin ehdokkaita eniten huolestuttaviksi asioiksi 1) ajanpuutteeseen liittyvät huolet, 2) vihapuheeseen ja vaalihäirintään liittyvät huolet, 3) vihreisiin liitetyt negatiiviset asenteet, sekä 4) erilaiset ehdokkuuteen liittyvät epävarmuudet. Vihapuheelle erityisesti altistaviksi tekijöiksi nimettiin naissukupuoli, vähemmistöstatus, nuori ikä sekä vihreä puoluevalinta, ja usein nämä ominaisuudet ristesivät ehdokkaiden vastauksissa. Erityisen huolestuneiksi vastaajaryhmiksi erottautuivat 26–35-vuotiaat, naiset, ensikertalaiset ehdokkaat, korkeasti koulutetut, sekä yhteen tai useampaan vähemmistöön kuuluvat ehdokkaat. Vähiten huolissaan olivat kaikkein vanhimmat ja nuorimmat vastaajat, sekä miehet. Lisäämällä tutkimustietoa ehdokkuuteen liittyvistä huolista voidaan edistää poliittisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Erityisen tärkeää on ehdokkaiden kokemuksien tutkiminen intersektionaalisen lähestymistavan keinoin. Huolien kriittinen tarkastelu on tärkeää poliittisille puolueille muun muassa siksi, että ilman ehdokkuuden esteiden ja hidasteiden tunnistamista monia politiikassa kaivattuja ääniä jää kuulematta. Jatkotutkimusta ehdokkaiden huolista onkin tarpeen tehdä laajemmalla otannalla. Kiinnostava näkökulma jatkotutkimukselle olisi myös se, kuinka huolet vaihtelevat eri puolueiden välillä.