Browsing by Subject "kuntayhteistyö"

Työssä tutkitaan paikkatietojärjestelmiä (GIS) käyttäen Helsingin, Espoon ja Vantaan palo- ja pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. Samalla tutkitaan paikkatietojärjestelmien soveltuvuutta palo- ja pelastustoimen yhteistoiminnan suunnitteluun. Palo- ja pelastustoimilain mukaisesti kuntien tulee mitoittaa palo- ja pelastustoimen valmiutensa siten, että se on riittävä. Arviointia varten kunnat on jaettu riskialueisiin I-IV, jossa I on korkeariskisin alue. Sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeen mukaan pelastustoiminnan tulisi käynnistyä I-riskialueella kuuden minuutin, II-riskialueella kymmenen minuutin ja III-riskialueella 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. IV-riskialueella aika voi olla pitempi kuin I-IV -riskialueilla. Helsingin, Espoon ja Vantaan palo- ja pelastustoimien välillä solmittiin 2.2.1995 yhteistoimintasopimus, jonka mukaan yhteistoiminta-alueella tapahtuviin hälytystehtäviin lähetetään kuntarajoista riippumatta lähin yksikkö. Tutkielma pohjautuu tähän sopimukseen. MapInfo-paikkatieto-ohjelmaa käyttäen piirretään Helsingin, Espoon ja Vantaan paloyksiköiden saavutettavuusajoista saman ajan käyriä eli isokroneja, sekä vertaillaan niitä riskialueluokitukseen. Oleellista on tunnistaa ne alueet joita ei tavoiteta riskialueluokituksen edellyttämässä suositusajassa, sekä ne alueet jonne naapurikaupungin paloyksikkö ehtii omaa yksikköä nopeammin. Tutkimuksen mukaan Helsingin maapinta-alasta 3 % I-riskiluokkaan kuuluvia alueita ja 3 % II-riskiluokkaan kuuluvia alueita jää tavoittamatta riskialueluokituksen edellyttämässä ajassa. Vastaavat luvut Espoossa ovat 3 % ja 7 %, sekä Vantaalla 17 % ja 1 %. Yhteistoimintasopimuksen puitteissa toisen kaupungin paloyksikötkin tavoittavat suositusajassa vain hyvin pienen osan näistä alueista. Poikkeus on Vantaan antama apu Pohjois-Espooseen. Vantaan yksiköt tavoittavat suositusajassa 13 km2 Espoon II-riskialueista. Luku on 4 % Espoon maapinta-alasta. Tutkimuksessa tehdään ehdotus alueista jotka kannattaisi hoitaa toisin kuin voimassa oleva yhteistoimintasopimus edellyttää. Mukana on myös kartta, jossa kuntarajat on piirretty paloyksiköiden saavutettavuusaikojen mukaan. Kartassa kukin kaupunki muodostuu siitä alueesta, jonne kaupungin paloyksiköt ehtivät ensimmäisenä kolmesta kaupungista. Tutkimuksessa käy ilmi, että käytetyt työmetodit, ohjelmistot ja aineisto soveltuvat sellaisenaan minkä tahansa kunnan palo- ja pelastustoimen suunnitteluun ja yhteistoiminnan arviointiin. Tarvetta jatkotutkimuksiin olisi ainakin yhteistoiminta-alueen laajentamisesta, sekä riskianalyysien ja sairaankuljetusyksiköiden sijoittelun tekemisestä paikkatietojärjestelmiä apuna käyttäen.