Browsing by Subject "kytkentäepätasapaino"

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koirarotujen perinnöllistä monimuotoisuutta ja rotujen välisiä perinnöllisiä eroja. Lisäksi suomalaisia rotuja tarkasteltiin tarkemmin. Tutkimuksessa käytettiin Finnzymes Oy:ltä saatua mikrosatelliittimerkkeihin perustuvaa genotyyppiaineistoa, joka oli alun perin kerätty polveutumismäärityksiä varten. Tämä aineisto oli genotyypitetty 18:lla mikrosatelliittilokuksella. Tutkimuksessa oli mukana 500 yksilöä. Roduittain otokset vaihtelivat välillä 5-49. Rodut edustivat kahdeksaa eri FCI:n roturyhmää. Rotujen sisäisestä monimuotoisuudesta kertova alleelirikkaus vaihteli lokuksittain välillä 1,4-6,4. Keskiarvojen perusteella alleelirikkaus oli suurinta suomenlapinkoiralla ja pienintä bokserilla. Kaikkien rotujen kaikki mikrosatelliittilokukset olivat tilastollisesti merkitsevästi Hardyn-Weinbergin tasapainossa. Havaittu heterotsygotia-aste oli suurin lapinporokoiralla (0,76) ja pienin bokserilla (0,42). Rotujen välistä geneettistä etäisyyttä kuvaavien Fst-arvojen perusteella suurin etäisyys oli bokserin ja cavalier kingcharlesinspanielin välillä (0,39) ja pienin etäisyys oli lapinporokoiran ja chihuahuan välillä (0,07). Nei´n DA –etäisyyksistä suurin (0,58) oli bokserin ja cavalier kingcharlesinspanielin välillä. Pienin etäisyys (0,18) oli puolestaan chihuahuan ja coton de tulearin, chihuahuan ja jackrusselinterrierin, chihuahuan ja suomenlapinkoiran, coton de tulearin ja jackrusselinterrierin sekä jackrusselinterrierin ja suomenlapinkoiran välillä. Suomalaisista roduista karjalankarhukoiralla oli eniten populaation homotsygotiasta kertovia positiivisia Fis –arvoja (12 kpl) ja suurin keskiarvo. Lapinporokoiralla oli eniten populaation heterotsygotiasta kertovia negatiivisia Fis –arvoja (13 kpl) ja pienin keskiarvo. Kytkeytyneitä alleeleita oli eniten lapinporokoiralla (58 kpl) ja vähiten suomenajokoiralla (16 kpl). Suomalaisten rotujen teholliset populaatiokoot vaihtelivat välillä 65-81. Suurin oli suomenlapinkoiralla ja pienin karjalankarhukoiralla. Tutkimuksessa nousivat esille suomenlapinkoira suuren perinnöllisen monimuotoisuutensa vuoksi ja bokseri vähäisen monimuotoisuutensa vuoksi. Yleensä tapahtumat rotujen jalostushistoriassa ja perustajayksilöiden määrä ovat todennäköisesti olleet vaikuttamassa monien rotujen perinnölliseen monimuotoisuuteen.