Browsing by Subject "lääkehaittavaikutus"

Rokottaminen on tehokkain ja edullisin keino tartuntatautien hallintaan. Suomessa koirien rokotussuositukset antaa Ruokavirasto. Rokottamiseen liittyy aina riski haittavaikutusten ilmenemisestä eli rokotusreaktioista. Rokotusreaktiot ovat immuunipuolustuksen liiallisia ja halutusta poikkeavia vasteita jonkin rokotteen ainesosan laukaisemana, ja ne tulisi hoitaa reaktion immunologinen tausta tuntien. Tämän työn kirjallisuuskatsausosiossa on perehdytty rokottamisen hyötyihin ja turvallisuuteen, rokotteiden aiheuttamiin vakaviin haittavaikutuksiin sekä anafylaktisen rokotusreaktion hoitoon ja koottu ohjeita rokotussuunnitelman laatimiseen sellaisella koiralla, joka on aiemmin saanut rokotteesta vakavan rokotusreaktion. Rokotusreaktioista on aina syytä ilmoittaa eläinlääkkeiden turvallisuutta valvovalle taholle, joka Suomessa on Fimea eli lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Aiemmissa rokotereaktiotutkimuksissa on havaittu rokotereaktion riskin olevan suurempi pienirotuisilla koirilla. Lisäksi samalla käynnillä annettujen rokotteiden määrän kasvun on huomattu kasvattavan riskiä rokotereaktiolle. Tämän työn tutkimusosuudessa selvitettiin, voiko Suomessa kerätystä haittavaikutusilmoitusaineistosta löytää trendejä, jotka esimerkiksi tukisivat aiemmin julkaistujen tutkimusten tuloksia rokotereaktioiden esiintyvyydestä. Hypoteesiksi asetettiin jonkinlaisten trendien havaitseminen, mutta aineiston luonteen vuoksi hypoteesien asettamisessa oltiin varovaisia. Aineistona toimi Fimealta vastaanotetut koirien rokotehaittavaikutusilmoitukset taulukko-ohjelmaan vietynä vuosilta 2013–2023. Aineistosta tehtiin taulukkolaskentatyökaluja hyödyntäen tai manuaalisesti seuraavat analyysit: ilmoitusten vuosittaiset määrät, ilmoitusten vakavuusluokittelu, rotu- ja sukupuolijakauma, neutralisaatiostatus ja epäiltyjen lääkevalmisteiden määrä ilmoituksessa. Koska Suomessa vuosittain rokotettujen koirien määrää ja ominaisuuksia ei tunneta, ei aineistoa voitu verrata kontrolliryhmään. Ilmoituksissa eniten esiintyneitä koirarotuja verrattiin kuitenkin Suomen Kennelliiton tilastoihin suosituimmista koiraroduista vuosina 2020–2022. Vertailussa huomattiin Suomessa suosittujen koirarotujen korostunut esiintyminen haittavaikutusilmoituksissa. Kuitenkin chihuahua-rotuisten koirien yleisyys rokotehaittavaikutustilastoissa ei välttämättä selity rodun suosiolla Suomessa. Tämä olisi linjassa aiempien tutkimusten tulosten kanssa pienirotuisten koirien suuremmasta riskistä rokotehaittojen esiintymiselle, mutta lisää tutkimuksia Suomen koirapopulaation rokotereaktioista tarvitaan. Muutoin trendeinä tuloksissa huomattiin haittavaikutusilmoitusten määrän kasvu 10 vuoden aikana, vakavaksi luokiteltavien rokotusreaktioiden määrän kasvu 10 vuoden aikana ja useimpien ilmoitusten koskevan useampaa kuin yhtä lääkevalmistetta. Trendien havaitseminen vahvisti hypoteesin, mutta tuloksista johtopäätösten tekeminen vaatisi kontrolliryhmän tuntemisen. Fimean haittavaikutustietokanta on hyvin kattava, ja tulevaisuudessa aineistosta on syytä tehdä lisätutkimuksia, kun esimerkiksi Ruokaviraston koirarekisterin kautta tunnetaan suomalainen koirapopulaatio paremmin. Jotta rokotteiden turvallisuutta voitaisiin luotettavasti arvioida, tulisi kaikki havaitut haitat ilmoittaa Fimealle.