Browsing by Subject "lämmöntalteenotto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)The literature review dealed with the production of, and factors affecting the optimal processing of, traditional sauce base. Aspects of manufacturing relating to recycling and energy, such as recycling of animal by-products, were also discussed. The aim of the experimental work was to find a solution for the problem related to the opacity of the meat stock caused by a pressure cooking method. The key aim was to find the causes of opacity when the bones were pressure cooked (up to 1.5 bar) and to identify a method to prevent the occurrence of turbidity. Different cooking times, pressures and proteolytic enzyme combinations were evaluated during experimental studies. The goal was to obtain a beef-flavoured demi-glace sauce base broth with a bright appearance and as high a dry matter content as possible. Dry matter, total protein and connective tissue protein concentrations, pH and turbidity values were evaluated when comparing the results of the manufacturing methods and conditions. In addition, potential methods to improve the heat recovery systems were investigated. The dry matter of the broth consisted mainly of proteins. There was slightly faster increase in dry matter concentration at higher pressure than lower pressure. Addition of the proteolytic enzyme had the same effect. Based on this study the broth manufacturer must choose between a high gelatin content and turbidity when pursuing high dry matter content. The dry matter hydrolysed from bones by pressure cooking was almost exclusively collagen. Collagen dissolved in water while the rest of the bone proteins precipitated when heated. The construction of the heat recovery system in a small food processing company may be unprofitable. Improving energy efficiency in a small food company is challenging but possible if professionals accurately evaluate the conditions.
-
(2019)Tutkielman tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa passiivisilla lämmönvaihtimilla toimiva ja kustannustehokas lämmön talteenottojärjestelmä viljankuivaamoon. Lisäksi tavoitteena oli selvittää lämmönvaihtimien toimintaa viljankuivauksen olosuhteissa. Tärkeimpänä tavoit-teena oli selvittää järjestelmän energiansäästö sekä sen kannattavuus. Lähes kaikki Suomessa korjattava viljasato pitää säilöä jotenkin ja kuivaaminen läm-minilmaeräkuivurilla on yleisin säilömistapa. Vilja kuivataan 14 prosentin alapuolelle, jotta mikrobien toimintakyky heikkenee viljassa. Lämminilmakuivauksessa viljassa oleva vesi pyritään saamaan viljan läpi kulkevan lämpimän ilman mukaan. Kuivurista virtaava pois-toilma sisältää lämmintä ilmaa ja veden höyrystymislämpöä, joka on sitoutuneena vesi-höyryyn. Kuivurin poistoilman mukana suuri määrä energiaa menetetään täysin hukkaan. Läm-mönvaihtimien avulla osa poistoilman energiasta olisi mahdollista siirtää kuivurin imuil-maan. Roskainen ja kostea poistoilma asettaa omat vaatimuksensa lämmönvaihtimille. Ai-kaisemmin passiivisella lämmön talteenottojärjestelmällä tehdyissä kokeissa on päästy noin 15 – 25 % energian säästöön. Kokeet ovat tehty kuitenkin pienoiskuivureilla, joten käytän-nön kokoluokan kokeet olivat välttämättömät toimivuuden todistamiseksi. Kuivauskokeissa päästiin passiivisen lämmön talteenottojärjestelmän avulla keskimäärin noin 17 % energian säästöön. Säästyvän energian osuus vaihteli hyvin paljon kuivauksen eri vaiheissa sekä erilaisissa olosuhteissa. Kuivauskokeiden olosuhteet olivat keskimääräistä epäsuotuisammat tätä suuremman energian säästön saavuttamiseksi. Lämmönvaihtimet toimivat tehokkaasti pitäen hyötysuhteen korkeana kaikissa kuivauskokeissa. Lämmön-vaihtimet likaantuivat hieman kuivauskokeiden aikana. Lämmön talteenottojärjestelmän investoinnista on mahdollista saada kannattava. Energian hinnan noustessa myös lämmön talteenoton kannattavuus nousee.
Now showing items 1-2 of 2