Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "lakko"

Sort by: Order: Results:

  • Ekman, Erja (2020)
    Tiedekunta – Fakultet – Faculty Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Kulttuurien osasto Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Folkloristiikka Tekijä – Författare – Author Ekman Erja Työn nimi – Arbetets titel – Title Kunnon työehdot maistuvat paremmalta Vuoden 2010 elintarvikealan lakon tulkintaa mediassa olleiden uutiskuvien pohjalta Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year 10.11.2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 72 s Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimuksen lähtökohtana on mediapalvelu Cisionin keräämä, valmis kuvallinen aineisto, joka koostuu vuoden 2010 elintarvikelakosta julkaistuista uutiskuvista. Laajasta aineistosta valitsin tutkimukseen analysoitavaksi 42 kuvaa. Tutkielmassani tarkastellaan elintarvikealan työehtosopimusneuvottelujen kulkua ja siitä seuranneita lakkoja mediassa julkaistujen kuvien kautta. Tavoitteenani oli selvittää, millaisia sosiaalisia representaatioita kuvissa rakennetaan ja millaiseksi elintarviketyöläisten julkinen identiteetti niistä muodostuu. Tutkimus sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja mediatutkimuksen välimaastoon. Toteutin tutkimuksen käyttämällä viitekehyksenä Serge Moscovicin kehittämää sosiaalisten representaatioiden teoriaa, jossa yksilö ja yhteiskunta nähdään yhteen kietoutuneena. Käsityksemme yhteiskunnasta muodostuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatioissa muiden kanssa. Representaatiot eivät ole koskaan pysyviä, vaan ne muuttuvat ja saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri paikoissa. (Moscovici 2000: 76.) Sosiaalisia representaatioita tutkittaessa on lisäksi huomioitava, että media ei heijasta todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan rakentaa todellisuutta omista lähtökohdistaan. Uutiskuvien avulla voidaan tuottaa erilaisia mielikuvia maailmasta ja vaikuttaa lukijaan. Tutkimukseni kannalta tärkeimpiä teoriatyökaluja olivat ankkuroinnin, objektivoinnin ja naturalisoinnin avulla vieraiden asioiden muuttaminen tutuiksi sekä representaatioiden dialogista luonnetta painottava kantateema. Elintarviketyöläisistä syntyneissä representaatioissa nähdään naisvaltainen teollisuuden ala. Mielikuva lakkolaisesta äitinä, joka tekee muiden äitien ruoat ja työskentelee tehtaassa pienellä palkalla, sai suuren yleisön suhtautumaan elintarvikelakkoon varovaisen myönteisesti. Työntekijöiden vaatimuksia kohtuullisesta palkasta ja säällisistä työajoita pidettiin oikeutettuina. Lisäksi tutkimustuloksena aineistosta nousi julkisuusvaikuttaminen. Nykyinen tiedonvälitys antaa paremmat mahdollisuudet järjestöille tuoda omaa näkemystään julkisuuteen kuin koskaan aiemmin. Sitä kautta ne voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla niiden julkisuuskuvaa tuotetaan mediassa ja muussa julkisessa keskustelussa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Elintarviketyöntekijä, sosiaalinen representaatio, kantateema, lakko, media Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopisto, Ethesis-tietokanta Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
  • Muuronen, Matias (2023)
    This paper analyzes the political response to a series of strikes by Finnish nurses in 2022, specifically focusing on the parliament's debate over the Patient Safety Act. Two research questions guide the study. The first reflects on the framing of political action in relation to the strikes by asking the following: what kind of political subjects are created in the parliamentary debate on the Patient Safety Act? The second question is centered on the positionality of the nurses’ strike in relation to the government and the legal structures of the state: how are the nurses’ strikes positioned in relation to the government in the Committee proposal? Using political discourse analysis and drawing from literature on biopolitics, the paper evaluates the political rhetoric in the parliament and its positioning of the nurses in relation to legislative practices. The research material consists of parliamentary discussions on the Patient Safety Act and the Social Affairs and Health Committee’s proposal on the legislation. I argue that the parliamentary rhetoric displaces the nurses from any temporal or spatial relationship with the state, while positioning the striking nurses as an external threat. Thus, the parliamentary response depoliticizes the strikes by locating the action solely in the sphere of zoe. This is accomplished, for instance, by proposing legislation which shifts the prerequisite for emergency work from an unpredictable event to industrial action directed at municipal health care. A further examination reveals two alternative approaches for studying the state response to the strikes. In a reading following Agamben, the nurses’ strikes challenge the governments’ exercise of sovereign power in managing public health crises. Here, power is seen as emanating from a central sovereign. Through Michel Foucault’s reading - which highlights the dispersive character of power - one reaches an alternative approach in which the nurses’ strikes challenge the governments’ biopolitical discourse of healthcare as a national security issue. Overall, the text offers an analysis of the complex relationship between the state, the nurses and the strikes, highlighting the different ways in which political subjects are created and situated within moments of political upheaval.