Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "leukocyte"

Sort by: Order: Results:

  • Tallberg, Robert Georg Michael (2021)
    The immune system is crucial in the central nervous system (CNS), protecting sensitive tissues, promoting regeneration, and maintaining homeostasis. It is involved in CNS-disorders, such as neurodegenerative diseases and neurological insults related to stroke. Critical myeloid leukocytes in the CNS are microglia, divided into pro-inflammatory M1 and anti-inflammatory M2 phenotypes. This polarization achieves modulation of the inflammatory response by amplifying or dampening it. Therefore, microglia are widely investigated in CNS-disorders. β2-integrins are adhesion proteins that mediate inflammation. They are expressed explicitly on leukocytes, including microglia. Important processes, such as phagocytosis and cell motility, are regulated by β2-integrins. They also relay downstream signals, altering inflammation in many settings, although their effects on microglial properties and stroke are currently poorly understood. We here aimed to investigate the role of β2-integrins in stroke-related injury and microglia polarization in vivo using knock-in (KI) mice, which lack functional β2-integrins. Our results show that in a mouse model of haemorrhagic stroke, the functional outcome was less severe in β2-integrin KI versus wild-type (WT) mice (P = 0.0147), suggesting that β2-integrins are involved in stroke pathophysiology. Furthermore, by using flow cytometry we observed significantly lower frequencies of M1 microglia in the KI mouse brain (P = 0.0096). Therefore, our findings reveal neuroprotective aspects by inhibiting β2-integrins in neuroinflammation. Investigating microglial properties mediated by β2-integrins could contribute to the understanding of neuroinflammatory events, leading to the development of therapies for poorly treated CNS-disorders. Our results suggest that β2-integrins should be further explored as molecular targets for novel stroke treatments.
  • Kurki, Karoliina (2021)
    Koin tarpeelliseksi tutustua nimenomaan varsojen immunologiaan, sillä on oleellista erottaa varsojen ja aikuisten hevosten terveydenhoito. Varsojen immuniteetti eroaa aikuisten hevosten immuniteetista muun muassa solutyypeiltään, solujen suhteellisilta määriltään, että solujen tuottamien molekyylien osalta. Varsat kuten muutkin nuoret eläimet usein sairastuvat immunologisesti vahvempia vanhempia eläimiä vakavammin. Varsoja myös kohtaa ensimmäisen muutaman elinvuotensa aikana useampi stressaava elämänvaihe kuten vieroitus, harjoittelun aloittaminen esimerkiksi varsoilla, joista on tarkoitus tehdä ravihevosia, ja monesti myös muutto eri tallille Työssäni käsittelen useita nykyisin käytössä olevia varsoilla käytettäviä hoitomuotoja ja diagnosointitapoja. SNAP-testi on esimerkiksi yleisesti IgG-luokan vasta-aineiden pitoisuuden mittaamiseen käytetty testi, mutta se ei spesifisyydeltään vastaa sitä, mitä luotettavalta diagnoosimenetelmältä odotetaan. Kirjallisuuskatsauksen tuottamaa tietoa voidaan siis hyödyntää esimerkiksi putteellisesta IgG-luokan vasta-aineiden pitoisuuksista kärsivien varsojen hoidossa. On oleellista, että varsa saa ensimmäisen vuorokauden aikana vasta-aineita, sillä noin vuorokauden ikäisellä varsalla suolen epiteeli korvautuu epiteelillä, joka ei enää vasta-aineiden kaltaisia isomolekyylisiä yhdisteitä päästä sisälle. Ternimaidon tärkeyttä varsan hyvinvoinnille ei voi korostaa riittävästi, onhan varsa syntyessään immunokompetentti, mutta immunologisesti naiivi. Tämä tarkoittaa, että varsa tarvitsee immunologisen vasteen muodostukseen emältään saamia vasta-aineita. Vasta-aineita ei hevosella epiteliokoriaalisen istukan takia siirry istukan läpi. Varsa on todella hyvin suojattu kohdunsisäisiltä transplasentaarisilta infektioilta istukan rakenteen ansiosta, mutta koska vasta-aineet eivät pääse sen läpi, täytyy varsan saada ternimaitoa. Varsojen yksi vakavimmista infektiotaudeista on Rhodococcus equi infektio. Kyseessä on bakteeri, joka aiheuttaa vakavaa granulomatoottista pneumoniaa varsoille ja voi levitä muihinkin elinjärjestelmiin kuten silmiin ja niveliin. Tutkin kirjallisuuskatsauksessani, mitä hoitokeinoja tälle infektiolle on ja miten eri hoitokeinot tehoavat. Lisäksi tutkin, olisiko mhdollista kirjallisuuden perusteella rokottaa varsoja tätä tautia vastaan. Varsojen rokottaminen on vaikeaa kuten muidenkin nuorten eläinten, sillä niiden immunologinen vaste eroaa täysikasvuisen eläimen vastaavasta eikä riittävää immuniteettia muodostu. Tämän takia olisi varmaankin tehokkainta rokottaa tammoja jo ennen tiineyttä. Tämäkään vaihtoehto ei ole aina osoittautunut tehokkaaksi.