Browsing by Subject "liiketoimintapäätösperiaate"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Tarkastelen tutkielmassani sitä, millainen menettely liiketoimintapäätöksiä tehtäessä synnyttää voimassa olevan oikeuden mukaan osakeyhtiön toimivalle johdolle yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun. Mielenkiinto ei kohdistu toimivan johdon vahingonkorvausvastuuseen sinänsä, vaan pelkästään sen tuottamusedellytykseen. Tavoitteenani on selvittää, mikä on tuottamusta ja kuinka tuottamusta arvioidaan liiketoimintapäätösten yhteydessä. Tarkastelen erityisesti johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuksia, tuottamusarvioinnin objektiivisia ja subjektiivisia tekijöitä sekä normien ja riskien merkitystä liiketoimintapäätöksiin liittyvässä tuottamusarvioinnissa. Osakeyhtiön toimivan johdon huolellisuusvaatimus saa sisältönsä johdon fidusiaarisista velvollisuuksista. Yhtiöön kohdistuvaa lojaaliutta voidaan pitää huolellisuuden perusedellytyksenä. Yhtiölle vieraat intressit eivät saa vaikuttaa johdon päätöksentekoon. Lojaaliuden lisäksi johdon on toimittava huolellisesti liiketoimintapäätöksiä tehdessään. Tuottamuksen kannalta ratkaisevaa on, onko päätös tehty huolellisen selvityksen ja harkinnan perusteella, joten johdolta vaadittua huolellisuutta voidaan kuvata menettelylliseksi. Päätöksen osoittautuminen kannattamattomaksi ei ole itsessään osoitus tuottamuksesta. Päätöksen sisällön osalta riittää, että johto on voinut päätöksentekohetkellä perustellusti pitää päätöstä yhtiön edun mukaisena. Toimivan johdon tuottamusta arvioidaan sekä objektiivisen että subjektiivisen huolellisuuden mittapuun mukaan. Objektiivisen mittapuun lisäksi johtajalta vaaditaan sellaista huolellisuutta, jonka johtajan erityinen osaaminen mahdollistaa. Joissakin tilanteissa tuottamus voi konkreettisesti ilmetä johtoa velvoittavan normin vastaisena menettelynä. Jos johdolta yksittäistapauksessa vaadittavaa huolellisuutta ei voida täsmentää nimenomaisen käyttäytymisohjeita sisältävän normin avulla, johdon tuottamusta on arvioitava riskiperusteisesti. Koska taloudelliseen toimintaan liittyy aina tappion vaara ja koska johto joutuu välttämättä toimimaan epävarmoissa olosuhteissa, suuriakin taloudellisia riskejä voidaan pitää hyväksyttävinä. Riskien on kuitenkin oltava yhtiön edun mukaisia, mikä tarkoittaa, että riskitaso on määritettävä yhtiön voitontuottamistarkoitusta vastaavaksi.
-
(2020)Tutkielman tarkoitus on selvittää yritysvastuun toteutumista osakeyhtiön toiminnassa. Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 1:5 mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille jollei yhtiö järjestyksessä määrätä toisin. OYL 1:8 mukaan yhtiön johdon tehtävä on huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. OYL määrittää yhtiön toiminnan tarkoituksen ja johdon velvollisuudet, muttei ota kantaa yritystoiminnasta yhteiskunnalle koituviin vaikutuksiin. Yritysvastuu tulee osakeyhtiöoikeudessa tarkastelluksi ensisijaisesti yhtiön toiminnan tarkoituksen ja johdon fidusiaaristen velvoitteiden sekä siihen liittyvän liiketoimintapäätösperiaatteen kautta. Tällöin modernissa yhtiöiden hyvässä hallinnoinnissa yhteiskunnallisen vastuun katsotaan tulevan huomioiduksi eritysesti johdon päätöksenteossa. Tavoitteena on selvittää mitä yritysten yritysvastuulla tarkoitetaan ja mitä se tarkoittaa osakeyhtiöiden toiminnan kannalta. Jotta yritysvastuun kaltaista monitahoista ilmiötä voi kunnolla tarkastella OYL:n kontekstissa, tulee tehtävä aloittaa kartoittamalla, mitä vastuullisuudessa puhuttaessa todella tarkoitetaan. Tämän pohjalta tavoitteena on ottaa selvää, missä määrin OYL nykymuodossaan edellyttää yritysvastuun piiriin katsottujen seikkojen huomiointia yrityksen toiminnassa ja millaisia rajoitteita se asettaa näiden seikkojen huomioimiselle. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, miten toiminnan tarkoitus ja yhtiön etu oikeustieteessä ja käytännössä ymmärretään, miten niiden edistäminen suhteutuu yrityksen yhteiskuntavastuuseen sekä miten corporate governance määrittelee niiden väliset suhteet. Tutkielmassa arvioidaan osakeyhtiöoikeudellisia oppeja kuten valistuneen arvonmaksimoinnin doktriinia, jolla osakkeenomistajien ja yhtiön muiden sidosryhmien intressejä voidaan sovitella yhteen. Lähtökohtana on toiminnan jatkuvuuden periaate sekä osakeyhtiön toiminta going concern. Koska jatkuvuuden mahdollistamiseksi yhtiö tarvitsee eri etutahojen resursseja, eri sidosryhmien tarpeiden huomiointi yrityksen toiminnassa on viimekädessä myös yhtiön itsensä intressissä. Tarkastelen ajatuksen toimivuutta lainopin ja empiirisen oikeustutkimuksen keinoin. Yhtiön toiminnan tarkoituksena velvoite tuottaa voittoa on suhteellisen selkeä ja siten se on toimiva mittari, jolla arvioida johdon toimia. Osakkeenomistajat ovat sijoittaneet yhtiöön oman tuotantopanoksensa mutta heidän asemansa yhtiön maksunsaantijärjestyksessä on viimesijainen. Tällä osakkeenomistajien kantamalla esiduaaliriskillä voidaan perustella, miksi osakkeenomistajilla on yhtiössä ylin määräysvalta sekä sitä, miksi yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa nimenomaan osakkeenomistajille. Etenkin suurilla, ylikansallisilla pörssiyrityksillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Puhuttaessa yritysten moraalisista velvollisuuksista paikallisesti, alueellisesti tai globaalisti, katsotaan, että yrityksillä olisi eettinen velvollisuus edistää yhteiskunnallisesti hyviä asioita riippumatta yrityksen maineelle tai riskille aiheutuvista vaikutuksista. On syytä kysyä, tulisiko osakeyhtiön ottaa liiketoiminnassaan huomion myös taloudellisesti perustelemattomissa olevia, mutta eettisesti tarkasteltuna tärkeitä seikkoja? Tutkielman johtopäätöksissä esitän, että lakiteitse olisi tarpeellista vahvistaa yritysten yhteiskunnallisen vastuun toteutumista. Punnitsen erilaisten säädösvaihtoehtojen toimivuutta Ranskan lainsäädännössä adoptoitujen ratkaisujen avulla.
Now showing items 1-2 of 2