Browsing by Subject "logit-malli"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2011)Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vähittäiskaupan lähiruokavalikoiman ja asiakasuskollisuuden yhteyttä. Elintarvikemarkkinoilla kilpailijoista erilaistettuja toimintamalleja tulee kehittää kohdemarkkinoiden muutokset huomioiden. Yhteiskunnalliset muutokset ja kasvava kuluttajakysyntä osoittavat lähiruokamarkkinan kasvupotentiaalia. Lähiruokamarkkinoiden ollessa elinkaarensa alkuvaiheessa voi lähiruoka toimintamallin kehittäminen mahdollistaa vähittäiskauppaympäristön erilaistamisen ja valikoimien kehittämisen asiakasuskollisuuden parantamiseksi sekä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan lähiruokajärjestelmää elintarvikemarkkinoiden kontekstista ja vähittäiskaupan näkökulmasta. Asiakasuskollisuutta tarkastellaan aikaisempien määritelmien pohjalta ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Tutkimuksen empiriaosan vaatimukset huomioiden keskityttiin erityisesti käyttäytymispohjaisen asiakasuskollisuuden teoriapohjaan. Tutkimuksen empiriaosassa lähiruokavalikoiman vaikutus asiakasuskollisuuteen rajattiin koskemaan leipäosaston valikoimarakennetta. Tutkimuksessa myymäläkohtaisen asiakasuskollisuuden mittaamisen mahdollistaa yhteistyöyrityksen asiakastietokannan talouskohtaiset ostohistoriatiedot, jotka perustuvat ostotapahtuman yhteydessä käytettyyn kanta-asiakaskorttiin. Lähileipävalikoimarakennetta ja asiakasuskollisuutta tarkasteltiin 39 myymälän aineistolla syysmarraskuun 2010 tarkastelujaksolla. Myymäläkohtaiset kyselylomaketiedot valikoimarakenteesta ja asiakastietokantatiedot mahdollistavat kvantitatiivisen tutkimusotteen hyödyntämisen. Pääanalyysin tilastollisena menetelmänä käytettiin Logit-mallia. Logit-malli mahdollisti myymäläkohtaisen asiakasluokka- ja leipävalikoimarakenteen riippuvuuden analysoinnin. Tutkimuksen pääanalyysin tuloksien perusteella myymälän pääostopaikka-asiakkaista uskollisten asiakkaiden osuus kasvaa, mutta myös täydennysostopaikka-asiakkaiden osuus asioineista talouksista lisääntyy lähileipävalikoiman suhteellisen osuuden kasvaessa. Lisäksi uskollisten asiakasryhmien tarkempi analyysi osoitti, että myymälän lähileipävalikoimaosuuden ja myymälän avainasiakasosuuden välillä ilmeni positiivinen yhteys. Tutkimustuloksia voidaan pitää kaupallisesti mielenkiintoisina ja tulosten taustalla vaikuttavat tekijät sekä liiketoiminnalliset mahdollisuudet vaativat jatkotutkimusta.
-
(2011)Maataloudessa on menossa rakennekehitys, jonka seurauksena tilojen määrä vähenee, mutta tuotannossa olevan pellon määrä ei kuitenkaan laske. Aktiivitilojen kasvu perustuu ennestään pieniin lohkoihin, jotka ovat etäällä toisistaan. Epäedullinen tilusrakenne vaikeuttaa olennaisesti tuotantoaan kehittävien aktiivitilojen tuottavuuskehitystä ja kannattavuustavoitteiden saavuttamista. Tilusjärjestelyiden tavoitteena on järjestää pellonomistajien pirstoutuneita tiluksia isoimmiksi lohkoiksi ja näin edesauttaa parempaan tilusrakenteeseen. Tilusjärjestely tehdään aina pellonomistajien pyynnöstä ja yhteistyössä maanmittaustoimiston kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on koota aineisto, jonka avulla voitiin arvioida pellonomistajien asenteita pellon tilusjärjestelyitä kohtaan. Tutkimuksessa sekä kuvattiin että mallinnettiin pellonomistajien tietoisuutta ja asenteita liittyen tilusjärjestelyiden tarpeellisuuteen. Erityisesti huomiota kiinnitettiin tekijöihin, jotka selittivät pellonomistajien myönteisiä ja kielteisiä asenteita pellon tilusjärjestelyitä kohtaan. Tutkimusaineistona käytettiin rekisteriaineistoa sekä postikyselyaineistoa, joka on MTT Taloustutkimuksen toimesta yhdistetty yhdeksi suureksi Suomalainen pellonomistaja-aineistoksi. Lähtökohtana mallintamiseen käytettiin Suomalainen pellonomistaja aineistosta saatavia pellonomistajaa kuvaavia tekijöitä, jotka korreloivat tilusjärjestelyhalukkuuden kanssa. Mallintamiseen käytettiin logit-mallia. Tutkimuksen kannalta tärkein tulos oli, että isojen tilojen omistajat olivat tietoisempia pellon tilusjärjestelyistä kuin pienten tilojen omistajat. Pienemmissä tilasuuruusluokissa pellonomistus liittyy usein harrastusviljelyyn sekä pellon poisvuokraukseen. Maa- ja metsätalousyrittäjät olivat tietoisimpia tilusjärjestelyistä kuin eläkeläiset ja palkansaajat. Suurin osa pelloista on sellaisten pellonomistajien omistuksessa, jotka eivät itse määrittele itseään viljelijöiksi. Tämän kehityssuunnan oletetaan jatkuvan, joten pellonomistajien tilusjärjestelytietoisuuden voidaan olettaa heikkenevän tulevaisuudessa. Pellonomistajien asenteet pellon tilusjärjestelyihin eivät ole homogeeniset. Tutkimuksessa selvisi uutena tietona se, että maataloustuloa painottavat pellonomistajat ja maataloutta edistävät tilat suhtautuivat tilusjärjestelyyn myönteisemmin kuin muut.
Now showing items 1-2 of 2