Browsing by Subject "lohkokoko"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Suomen maatalouden rakenne muuttuu vuodesta toiseen: pääosin pieniä ja heikon kannattavuuden omaavia tiloja lopettaa tuotannon keskimäärin kolme päivässä ja suuret yli 75 hehtaarin tilat laajentavat toimintaansa. Kannattavuutta pyritään parantamaan tehokkuuden kasvattamisen, viljelymenetelmien kehittämisen sekä lisäpellon hankinnan avulla, jolloin päästään alempiin yksikkökustannuksiin. Viljelyalan kasvattamiseen ja viljelymenetelmien kehittämiseen liittyy myös ongelmia. Joista merkittävimpänä on se, että suurten ja kalliiden koneiden sekä työajan säästön tuomat hyödyt pienenevät, jos viljellään pieniä ja kaukana sijaitsevia peltolohkoja. Keskimääräisissä kustannuslaskelmissa ei huomioida eroja peltolohkoalueen koossa, lohkokoissa eikä etäisyyksissä tilakeskukseen tai kuivurille. Tässä tutkielmassa tarkoituksena on selvittää lohkokohtaisesti laskemalla, kuinka peltolohkojen pinta-ala vaikuttavat peltotöiden työsaavuuksiin ja -kustannuksiin. Viljankuljetukseen ja siirtoajoihin kuluvat ajat ja kustannukset lasketaan myös lohkokohtaisesti. Tutkimuksessa lasketaan kustannuslaskelmat myös kuorma-autoille ja täysperävaunuyhdistelmälle sekä selvitään, kuinka paljon niillä voidaan tehostaa viljankuljetuksia. Peltotöiden kustannukset kasvavat nousevasti peltolohkojen pienentyessä, koska päistekäännöksien määrä suhteessa pinta-alaan kasvaa. Peltotyövaiheiden siirtoajojen hehtaarikohtaiseen kustannukseen vaikuttaa peltolohkojen etäisyys, mutta sitäkin enemmän peltolohkoalueen kokonaispinta-ala, koska siirtoajojen kustannukset jaetaan tutkimuksessa tasaisesti lohkoalueen hehtaarien kesken. Viljan kuljetuskustannuksiin vaikuttavat satotaso hehtaarilla, etäisyys kuivaamolle sekä käytettävä kuljetusmuoto. Kuorma-autoilla ja täysperävaunuyhdistelmillä on korkeiden kuljetuskapasiteettien ansiosta mahdollisuus alentaa kuljetuskustannuksia sekä kuljetuksiin kuluvaan aikaa.
-
(2013)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Suomessa 2000-luvulla tehtyjen peltotilusjärjestelyiden avulla saavutettuja hyötyjä ja syitä hankkeiden toteutuskustannuksien ja saavutettujen hyötyjen eroihin. Tutkimuksessa laadittiin aluksi katsaus tilusjärjestelyiden historiaan ja maatalouden tyypilliseen rakenteeseen Suomessa. Erityisesti tarkasteltiin maantieteellisiä ja historiallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet nykyisten tilusjärjestelyjen toteutumiseen. Tämän jälkeen tutkimuksessa selvitettiin alan kirjallisuutta hyödyntäen tilusrakenteen parantamiseksi käytettävissä olevia keinoja, eli minkälaisilla erilaisilla keinoilla on mahdollista edesauttaa tilusjärjestelyiden toteutumista ja järjestelyistä saatavia hyötyjä. Tutkimuksen teoreettisessa taustoituksessa perehdyttiin suurtuotannonetujen ja kustannushyötyjen tavoittelun tarkasteluun. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkimusaineistosta laadittiin sisällönanalyysi ja nelikenttäanalyysi. Tutkimusaineistona käytettiin maanmittauslaitoksen suunnittelemia ja toteuttamia tilusjärjestelyitä 2000-luvulla. Toteutuneita peltotilusjärjestelyitä 2000-luvulta oli saatavilla yhteensä 35 kappaletta. Tutkimuksessa todettiin tilusjärjestelyjen suunniteltujen ja toteutuneiden kustannusten eron olevan ilmeinen. Tämän lisäksi toteuttamiskustannukset ja tästä seuraavat kustannushyödyt eivät ole yksiselitteisiä. Suomessa maantieteellisenä haasteena vallitsee pieni lohkokoko ja vaikeat lohkon muodot. Näitä tekijöitä tulisi saada parannettua. Suurimmat tilusjärjestelyhyödyt maatiloille syntyivät lohkokoon kasvun ja muodon paranemisesta. Seuraavaksi suurin vaikutus oli salaojituksella eli kuivatuksen nykyaikaistamisella. Kolmanneksi suurimmat hyödyt saavutettiin peltolohkojen ja tilakeskuksen etäisyyden pienenemisestä. Tilusjärjestelyt osoittautuivat tämän tutkielman mukaan tärkeiksi tekijöiksi viljelykustannuksien pienentämisen tavoittelussa ja maatalouden kannattavuuden tukemisessa. Lähes jokaisessa tilusjärjestelyssä lopulliset saavutetut hyödyt olivat toteutuneita kustannuksia suuremmat eli tilusjärjestelyt osoittautuivat varsin hyödyllisiksi.
Now showing items 1-2 of 2