Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "luonnon hyvinvointivaikutukset"

Sort by: Order: Results:

  • Radi, Nädia (2020)
    Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli luoda luonnossa toteutettava elämyspedagogiikkaan ja kokemukselliseen oppimiseen pohjautuva ryhmämuotoinen kurssi tukemaan Lähi-idästä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten kotoutumista, psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä, ja samalla tutkia tällaisen toimintamallin vaikuttavuutta. Merkittävimpänä tutkimuskysymyksenä oli, lisääkö elämyspedagoginen suomalaisessa luonnossa tapahtuva ryhmäprosessi ja kokemuksellinen oppiminen heidän toimintakykyään ja arjessa pärjäämistä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Outward Bound Finland ry:n ja Espoon maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Pakolaisnuorilla on kantaväestön saman ikäisiin verrattuna huomattavasti suurempi riski sairastua psyykkisesti, ja yksin maahan tulleet turvapaikanhakijanuoret ovat suurimmassa riskissä psyykkiselle pahoinvoinnille koska heiltä puuttuvat luonnolliset arkea ja hyvinvointia tukevat verkostot. Luonnolla on monipuolisia terveysvaikutuksia ja erityisesti ryhmämuotoiset elämyspedagogiikkaan ja seikkailulliseen toimintaan perustuvat interventiot ovat antaneet lupaavia tuloksia nuorten psyykkisiä ongelmia hoidettaessa. Outward Bound -nuorisojärjestön filosofiaan pohjautuva elämyspedagoginen kurssi integroitiin kahden Omnian opiskelijaryhmän koulunkäyntiin ja toteutettiin lähiluonnossa yhtenä iltapäivänä viikossa kuuden viikon ajan. Lisäksi nuorille tarjottiin mahdollisuus yhden yön retkeen syyslomaviikolla. Koulun puolesta kurssille asettui tiettyjä etukäteistavoitteita kuten suomen kielen oppimista. Kurssin ohjaajien taustatavoitteina oli lisäksi mm. tarjota nuorille käytännön taitoihin liittyviä onnistumisen kokemuksia koulutoiminnan puitteissa sekä tietotaitoa suomalaisesta luonnosta ja uskallusta liikkua siellä itsenäisesti. Kurssille osallistui yhteensä 27 nuorta, joista 16 oli mukana alusta loppuun. Nuorista 70 % oli iältään 17–18-vuotiaita, 63 % oli lähtöisin Irakista tai Syyriasta ja suurin yksittäinen kieliryhmä oli arabia. Etnografinen havainnointi oli pääasiallinen tutkimusmenetelmä, vaikka kyseessä ei näin lyhyessä ajassa varsinainen etnografinen tutkimus ollutkaan. Ennen kurssia ja sen päätyttyä nuoret lisäksi täyttivät hyvinvointiaan ja oireiluaan kartoittavan kyselylomakkeen, ja näiden vastausten kurssin aikana tapahtuneita muutoksia tutkittiin tilastollisesti. Nuoria myös haastateltiin kokemuksistaan puoli vuotta kurssin jälkeen. Nuoret kokivat kurssin myönteiseksi ja saivat merkittäviä onnistumisen kokemuksia kurssin aikana. Luonnossa nuorilla oli mahdollisuus rauhoittua, vaikka arjessa heillä oli paljon levottomuutta ja keskittymisen vaikeutta. Suomalainen luonto tuntui nuorista mieleiseltä paikalta viettää aikaa ryhmässä, vaikka aluksi siihen liittyi monia pelkoja ja epämukavuuden tunteita. Käytännön tekemisen luonnossa nuoret kokivat myös merkitykselliseksi. Kyselylomakkeella mitattavat tulokset jäivät vähäisiksi, vaikka toisia hyödyttävässä käyttäytymisessä oli havaittavissa pieni lisääntyminen. Otos oli kuitenkin pieni eikä tulos ole sen vuoksi yleistettävissä. Tällaista toimintaa olisi tärkeää järjestää jatkossakin, mutta sen olisi hyvä olla pidempikestoista ja/tai intensiivisempää. Resurssien salliessa olisi myös mielekästä mahdollistaa maahanmuuttajanuorten ja kantasuomalaisten nuorten yhteiset elämyspedagogiset ryhmät, jotka vahvemmin tukisivat sekä kotoutumista että molemminpuolista ymmärryksen ja solidaarisuuden lisääntymistä.
  • Kaipainen, Sofia (2021)
    Vuorovaikutus luonnonympäristöjen kanssa tukee ihmisen hyvinvointia ja vaikuttaa moninaisin mekanismein hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Kaupungistumisen ja modernisaation tuomat elämäntapojen muutokset ovat herättäneet huolta nuorten sukupolvien luontoyhteyden heikentymisestä, kun yhä harvemmat ihmiset viettävät päivittäin aikaa luonnossa. Nuorten luontosuhde on muihin ikäryhmiin verrattuna erityinen, sillä kiinnostus luonnonympäristöjä kohtaan on usein vähäisempää teini-ikäisenä kuin lapsena tai aikuisena. Luontokontakteilla on vaikutusta nuorten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen, mutta kattavaa tutkimusta suomalaisten nuorten luonnossa virkistäytymisen tavoista ei ole aiemmin julkaistu. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten nuoret kaupunkilaiset virkistäytyvät luonnossa, ja kuinka vuorovaikutus luonnon kanssa vaikuttaa nuorten koettuun hyvinvointiin. Tutkielma on toteutettu osana monitieteistä Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointivaikutukset - tutkimus kaupunkilaisnuorista (NATUREWELL) -projektia. Aineisto (N=1123) on kerätty syksyllä 2020 Lahden yläkouluissa. Nuorten luonnossa viettämää aikaa, luontoharrastuksia, luontosuhdetta ja heidän kokemuksiaan luonnon hyvinvointivaikutuksista analysoidaan kuvailevin kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella huoli nuorten sukupolvien luonnosta vieraantumisesta ja luontosuhteen katkeamisesta näyttää Lahdessa enimmäkseen perusteettomalta. Suurin osa nuorista viettää viikoittain aikaa luonnonympäristöissä sekä kesä- että talviaikaan, ja erityisesti kodin lähiympäristön luontoalueet ovat nuorille merkityksellisiä. Tytöt viettävät aikaa luonnossa hiukan poikia useammin ja sukupuolten välillä on eroja luontoharrastuksissa. Myös sosioekonomisilla tekijöillä on selvästi yhteys nuorten luonnossa viettämään aikaan. Kiinnostus luontoa kohtaan vaikuttaa laskevan hiukan yläkoulun aikana, ja nuorten luontosuhteessa on havaittavissa polarisoitumista. Pieni osa nuorista ei juurikaan liiku luonnonympäristöissä tai koe yhteyttä luontoon. Valtaosa arvioi hyvinvointinsa kasvavan luonnonympäristössä käydessä, sekä kokevansa usein positiivisia ja harvoin negatiivisia tunteita luonnossa ollessaan. Tutkimus osoittaa, että luontokontakteilla on positiivista vaikutusta nuorten koettuun hyvinvointiin, mutta vaikutuksen voimakkuutta ei voida suoraan arvioida. Pienetkin hyödyt voivat joka tapauksessa olla yhteiskunnallisesti merkittäviä, jos niillä voidaan auttaa nuoria suhteellisen pienillä toimilla. Nuorten luontosuhteen polarisoitumiseen ja sosioekonomisten ryhmien välisiin eroihin luontosuhteessa voidaan puuttua poliittisin keinoin. Luonnonympäristöjen hyvinvointivaikutusten huomioiminen nuorten kannalta esimerkiksi kouluympäristöissä ja kaupunkipolitiikassa voivat olla merkittäviä keinoja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisessä.
  • Närvänen, Riikka (2024)
    Today’s adolescents have challenges in various areas of wellbeing, as physical activity, anxiety and other mental health disorders, academic stress and feelings of loneliness. Covid19-pandemic has yet reinforced many of these problems. At the same time, nature has several health- and wellbeing effects on many of the issues above and the positive outcomes can be strengthened with the methods of outdoor expeditions. In this study, it is going to be examined, what kind of wellbeing effects and changes in the relation to nature are experienced in Lahti based 9th grade pupils after a 3-day hike in Repovesi National Park in Finland. This study took place in May 2022 as a part of NATUREWELL-research project. The participants (N = 16) were interviewed in small groups after the hike and this data was analyzed with qualitative content analysis. The results show that the participants recovered from everyday stress, the social interaction between the classmates and the group spirit got better and the participants noticed their will to spend more time in nature, even though their hectic everyday lives sometimes make that challenging. Additionally, spending time in primitive environment gave participants perspective on how effortless their everyday life is. They noticed that in natural environment it was easier to be themselves around others. Also, pupils learned new skills and got courage to go spend time in the nature and go hiking and camping again in the future. The results are in line with earlier research about wellbeing effects of nature and outdoor expeditions and they support that spending time in nature and in a 3-day hike can have short-term wellbeing effects on adolescents. In the future the challenge is to find out, how this kind of interventions can be utilized wider among adolescents.
  • Kurkela, Marja (2016)
    Tässä Pro Gradu –työssä perehdyttiin kaupunkien viheralueiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin ja niiden taloudelliseen arvottamiseen. Tutkielman teoriaosiossa tarkastellaan markkinattomien hyödykkeiden taloudellista arvottamista ekosysteemipalveluiden sekä terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu luonnonvara- ja terveystaloustieteeseen, mutta tutkimuksen taustana on kaupunkirakennetta tiivistävän maankäyttösuunnittelun problematiikka. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee Helsingin Meri-Rastilan ulkoilumetsän virkistyskäyttöä. Meri-Rastilaa koskeva uusi osayleiskaava mahdollistaa asuntorakentamisen osittain nykyisen ulkoilumetsän alueelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää paitsi ulkoilumetsän nykyistä virkistyskäyttöä, myös ennakoida tulevan maankäytön muutoksen vaikutuksia kohdealueella ulkoiluun. Tavoitteena oli lisäksi estimoida, miten mahdolliset ulkoilutottumusten muutokset vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin ja edelleen mahdollisen hyvinvointimuutoksen taloudellista arvoa. Tutkimuksen empiirisen osan aineisto kerättiin ulkoilumetsän lähialueen asukkaille postitetulla lomakekyselyllä kesällä 2015. Tuloksissa korostui alueen huomattava merkitys asukkaiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Tulosten perusteella rakennushanke tulee vähentämään jonkin verran lähialueen asukkaiden ulkoilua Meri-Rastilan ulkoilumetsässä sekä kokonaisliikuntamäärää, sillä kohdealueella vähenevä liikunta tulee korvautumaan vain osittain sisäliikunnalla ja ulkoilemalla muualla. Ennakoitavat muutokset jäävät siinä määrin vähäisiksi, että asukkaiden hyvinvoinnin muutokselle ei voitu tulosten perusteella määritellä taloudellista arvoa tutkimukseen valittujen menetelmien avulla.