Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "luonnonvarat"

Sort by: Order: Results:

  • Kettunen, Anni (2019)
    Environmental problems are usually complex in nature, encompass uncertainties and affect multiple actors and groups of people in multiple ways. Hence, managing these problems requires transparent decision making that takes into consideration diverse values, perceptions and knowledge of those groups. Decisions that are made in a participatory decision-making process are more likely to express public values and local knowledge than decisions made in top-down management processes. Collaboration has become a ubiquitous concept within the context of participatory planning and environmental management. It is used in describing a wide array of participatory approaches and it is often used as a tool in managing wicked problems. However, participatory approaches do not guarantee better success in solving environmental problems. Hence, it is crucial to deliberate what kind of approach is used and what kind of situations it suits. This master’s thesis examines Metsähallitus’ participatory natural resource planning (NRP) process through the concept of collaboration. The study encompasses two mutually supporting parts: a case study about Metsähallitus’ natural resource planning process for Southern Finland 2017-2022 and an equality analysis encompassing altogether four cooperation groups from natural resource planning processes. The aim of the study is to find out how trust building, commitment, social capital and stakeholders’ opportunities to influence decision-making were realized in the NRP process of Southern Finland. In addition, aspects of equality in natural resource planning are examined. Data of the case study consists of seven qualitative semi-structured interviews. Data is analyzed according to the principles of qualitative content analysis. Data of the equality analysis consists of six NRP cooperation groups’ participant lists and the data is analyzed with quantitative content analysis. Based on the results, opportunities to participate actualize most efficiently in the operational level of the cooperation group. The methods used and facilitator’s contribution enhance the realization of equality within the cooperation group. Stakeholders reported a few defects concerning equal processing of values and interests. For example, topics regarding forestry overweighs other topics. The representativeness of stakeholders was considered good. Representatives of public agencies are most frequently participating of all stakeholder groups. Every fifth participant was a woman. What comes to social capital, one of the main results was increased mutual understanding among stakeholders that resulted from learning from each other in the process. Stakeholders’ perceptions of their opportunities to influence decision-making were labeled partly by contentment and realism, but partly by a low level of expectations. Opportunity to influence in decision-making is a remarkable factor for commitment and motivation to participate. The context of NRP-process also affects the planning and its results, but further research on this topic is needed and I propose this as one future research topic. More research is also needed to evaluate on how one of the main principles of collaboration, sharing decision-making power, affects natural resource planning and its results, if adopted.
  • Leppioja, Hilma (2023)
    Spare time activities are important for balancing modern life, but they cause environmental damage. Activities, such as attending music festivals have a significant impact to an individual's lifestyle material footprint. Material footprint aims to identify general human pressure on nature, and it helps to understand the natural resource use. Producing a mass event, such as Flow Festival, requires large amount of material flows. As the demand for materials continues to increase, so does the environmental impacts from material use. To meet the environmental goals set by the Paris Agreement and to curb natural resource depletion, one solution is to decrease material consumption. This master’s thesis is executed with in co-operation with D-mat ltd and it presents the material footprint calculation of Flow Festival 2022. The thesis includes a literature review that examines the material footprint, the MIPS concept, and material flow accounting. The subsequent research part includes the collection of consumption data, the footprint calculation, and its results. Also, sustainable solutions were created to decrease the material footprint of the festival. The total material footprint of the festival was 7,780 tonnes which translates to 86 kg per visitor per day, which is more or less equivalent to the daily lifestyle material footprint of an average Finn. There were nine different categories to determine the material footprint, with the visitors category contributing the most at 73.4% of the total material footprint. Other significant categories were food and beverages, stage production, and properties. The study used 'usage by Flow' factors that were partly developed through feedback from relevant experts and partly based on assumptions. Changing these factors could have a significant impact on the study's results. The study found that the visitors category has a significant influence on the ecological impact of the festival, particularly in regard to their transportation choices. Festival organisers have limited control over visitors' travel choices, but they can effectively reduce other categories, such as by increasing plant-based food offerings at the festival. As the average Finn's material footprint is expected to be reduced to a quarter by 2050, music festivals have a responsibility to reduce their material footprint, and all possible efforts should be made to achieve this. In the future, the sustainable solutions could be utilised for other similar mass events.
  • Haikonen, Saara (2023)
    To comprehensively study economic inequality and its development, Distributional National Accounts (DINA) base its inequality measures on the national income as a whole. Focusing on the national accounts part of the project, I follow DINA’s recommendations on modifying the concept of national income to cover some of the aspects it currently excludes. The three proposed modifications account for natural resource depletion, income from tax havens, and reinvested earnings on foreign portfolio investment. In this thesis, I apply all three modifications to the Finnish national income 1975–2022. To estimate the first, novel modification on the depreciation of natural capital, I combine a variety of data sources and methodologies on depletion of timber and minerals. The two modifications to foreign income flows have already been estimated by DINA, and my contribution lies in analyzing the results in the Finnish context. Although depletion of natural resources has gained wide attention, my thesis thus provides the first example where depletion of natural resources has been studied aside the two other modifications. I find that the modifications change national income by between 0.8 and - 5.8 % each year, the effect being largest at the beginning of the 21st century. Moreover, the modifications change the rate of growth in national income by approximately two percentage points each year 1998–2003. The results imply that the way natural resources and foreign income flows are recorded can significantly affect the level of national income and that the effect is not unequivocally negative.
  • Leino, Heidi (2020)
    Tässä työssä tutkitaan malilaisen kyläyhteisön ja erityisesti sen yhden kotitalousryhmittymän naisten elinkeinoja ja vuorovaikutusta luonnonympäristönsä kanssa. Tutkielman tavoitteena on saada käsitys siitä, miten paikalliset sukupuoleen liittyvät käsitykset ja käytännöt vaikuttavat naisten harjoittamiin käteistuloelinkeinoihin sekä siitä, miten naiset näissä olosuhteissa vastaavat köyhtyvän luonnonympäristön heille asettamiin haasteisiin. Tutkielmani ammentaa naisen asemaa afrikkalaisissa kotitalouksissa käsittelevistä keskusteluista sekä bamanayhteisöjen parissa tehdyistä sukupuoleen ja elinkeinoihin liittyvistä tutkimuksista. Aiemmassa kirjallisuudessa naisen aseman nähdään usein olevan sidoksissa naisten taloudelliseen asemaan ja siihen, onko naisilla mahdollisuuksia harjoittaa tuottavaa työtä. Bamanayhteisöissä tehtyjen tutkimusten mukaan kotitalouden piirissä harjoitettavien tehtävien työnjakoon vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä sekä asema kotitalouden nais- tai mieshierarkiassa. Työni kontribuoi näihin keskusteluihin tuomalla lisätietoa sukupuolen vaikutuksista luonnonvarojen hallintaan. Tutkielman aineisto on kerätty vuonna 2003 Malin pääkaupunki Bamakon vaikutuspiirissä olevassa maaseutukylässä. Aineisto koostuu tutkimuskylän kotitalouksissa tehdystä kyselystä, yhden kotitalousryhmittymän seitsemän naisjäsenen haastatteluista sekä kuuden viikon pituisesta osallistuvasta havainnoinnista kylän naisten parissa. Haastatteluiden ja havainnointiaineiston analyysissä sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnin yhteydessä käytettiin myös määrällisen tutkimuksen piirteitä soveltavia menetelmiä. Aineiston avulla selviää, että paikallisessa kulttuurissa vallitsevat sukupuoleen liitetyt käsitykset ja käytännöt ovat vahva taustavaikuttaja tutkitun kotitalousryhmittymän naisten käteistuloelinkeinoissa. Heidän tärkeimmät henkilökohtaiset elinkeinonsa olivat karitepähkinöiden prosessointi, polttopuukauppa ja pienkaupan harjoittaminen. Naisten käteistuloelinkeinojen valikoitumiseen ja harjoittamiseen vaikuttivat sukupuoleen liittyvät tekijät kuten naisen rooli perheen ja kodin uusintajana, asema kotitalouden naishierarkiassa, työvälineiden, maan ja veden käyttö- ja omistusoikeudet, pääsy tietojen ja taitojen pariin, liikkumisen mahdollisuudet sekä yhteisresurssien käyttöoikeudet. Tutkielman johtopäätösten mukaan alueen luonnonvarojen köyhtyminen on saanut tutkitun kotitalousryhmittymän naiset monimuotoistamaan käteistuloelinkeinojaan. Ympäristön muutokset yhdistettynä naisen asemaan sekä paikallisessa kulttuurissa naisille sopivina pidettyihin ansaitsemisen tapoihin ovat saaneet kotitalousryhmittymän naiset hyödyntämään intensiivisemmin kylän yhteisresursseja yrittäessään ylläpitää tulotasoaan. Karitepähkinäsatojen vähentyessä naiset ovat alkaneet ansaita tuloja kaatamalla puita ja myymällä ne polttopuuksi pääkaupungin markkinoille. Elinkeino oli naisille epämieluisa monista syistä, joista yksi oli se, etteivät naiset halunneet kiihdyttää alueen metsäkatoa. Tutkitun kotitalousryhmittymän naiset olivat motivoituneita vähentämään polttopuukaupan harjoittamista, mutta polttopuutulot korvaavien elinkeinojen kehittäminen oli osoittautunut heille haastavaksi. Kotitalousryhmittymän naisten tavoitteena oli tulevaisuudessa haastaa paikallisen sukupuolijärjestelmän rajoitteita luomalla kylän naisille yhteinen vihannespuutarha.
  • Ahvenainen, Marjo (2013)
    Energia on maailmantalouden elintärkeä käyttövoima ja öljy on yksi tärkeimmistä energianlähteistämme. Öljy on uusiutumaton luonnonvara, jonka jatkuva hupeneminen on kiistaton tosiasia. Silti yhteiskuntamme on siitä täysin riippuvainen. Tämä tekee öljystä merkittävän strategisen luonnonvaran, ja öljyesiintymät tarjoavatkin merkittävän energia- ja geopoliittisen edun niille valtioille, joilla öljyvaroja on. Brasilia ei perinteisesti ole kuulunut maailman suurimpien öljyntuottajamaiden joukkoon. Maan rannikolta löydettiin kuitenkin erittäin suuria öljyesiintymiä vuonna 2006, ja noiden öljylöytöjen kaupallisessa hyödyntämisessä on nyt päästy alkuun. Pyrin tutkielmassani selvittämään, näkyykö öljylöytöjen vaikutus Brasilian harjoittamassa ulkopolitiikassa ja maan kansainvälisessä asemassa. Brasilian aiemmin toteuttama ulkopoliittinen linja on ollut hyvin maltillista ja konsensus-hakuista. Realistiseen ja geopoliittiseen teoriaan perustuen muodostan tutkielmassani hypoteesin, jonka mukaan Brasilian ulkopolitiikka on muuttunut öljylöytöjen myötä. Öljyn tuoman vaurauden ja vaikutusvallan myötä Brasilia uskaltaa hypoteesini mukaan ajaa omia intressejään aiempaa aggressiivisemmin. Hypoteesin todenperäisyyttä arvioidakseni olen kerännyt aineiston, joka indikoi Brasilian viime vuosina harjoittamaa ulkopolitiikkaa. Aineisto koostuu Brasiliassa ja muissa maissa julkaistuista, tutkielmani aihepiiriä käsittelevistä lehtiartikkeleista ja tieteellisistä analyyseistä. Lisäksi aineistossa on muutamia johtavien brasilialaispoliitikkojen puheita ja haastatteluita, kehittyvien talousmahtien eli BRICS-maiden välisen kokouksen loppulauselma sekä Brasilian virallinen energiastrategia. Olen analysoinut aineistoa kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin ja poiminut teemoittelun kautta aineistosta hypoteesin kannalta oleellista tietoa. Aineiston perusteella totesin, että Brasilian kansainvälisessä asemassa on tapahtunut myönteistä kasvua. Myös Brasilian ulkopolitiikasta oli löydettävissä viitteitä muutoksesta; se ei ole enää yhtä maltillista ja rauhanomaista kuin aiemmin. Päätelmää siitä, että nämä muutokset johtuisivat nimenomaan 2000-luvulla tehdyistä öljylöydöistä, ei kuitenkaan voinut tehdä. Muutokset juonsivat juurensa enemmän ulkopolitiikkaa johtaneiden presidenttien henkilö-kohtaisiin ominaisuuksiin ja toimintatapoihin kuin strategisten luonnonvarojen tuomaan valtaan tai taloudelliseen riippumattomuuteen.
  • Yrjönen, Anna (2017)
    Tämän tutkielman tehtävänä on tutkia luonnonvarojen omistamisen instituution kestävyyden perusteita nykyaikaisen yhteisvaurausajattelun näkökulmasta. Tutkimus paneutuu omistusinstituution filosofiseen oikeutukseen, yksityisomistuksen kestävyyden perusteisiin sekä vapailla markkinoilla hallinnoidun yksityisomistuksen perusteiden ja taustaoletusten kritiikkiin. Tutkimuksen menetelmänä on systemaattinen analyysi. Johdantoa seuraavassa luvussa tarkastelen yhteisvaurausajattelun keskeisiä käsitteitä. Kolmannessa luvussa tutkin, millä periaatteilla yksityisomistus on länsimaisen filosofian historiassa oikeutettu. Lähteinä ovat mm. John Locken Tutkielma Hallitusvallasta ja Markku Oksasen väitös Nature as Property. Esittelen yksityisomistuksen oikeuttavat periaatteet, omistusta rajoittavat ehdot sekä yksityisomistusinstituution ekologisuuden perusteesit. Neljäs luku keskittyy markkinatalouteen perustuvan yksityisomistuksen taustaoletusten kritiikkiin. Tutkin yksityistämispolitiikkaan johtaneen yhteismaan tragedia -käsitteen kritiikkiä, uusklassisen taloustieteen taustaoletusten kritiikkiä sekä samasta paradigmasta nousevan vapaiden markkinoiden etiikkaan (FME) perustuvan yksityisomistuksen kestävyyden kritiikkiä. FME:n mukaan kestävän luonnonvarojen hallinnan takeena toimivat tarkasti rajatut omistusoikeudet sekä mahdollisimman vapaat markkinat. Kritiikin mukaan yksityistämisen taustaoletukset eivät ole päteviä, eivätkä vapaat markkinat ole luonnonvarojen kestävän hallinnan tae. Yhteismaiden yksityistäminen taas ei historiallisesti ole oikeutettu, sillä se ei ole toteuttanut omistuksen oikeuttavia periaatteita. Viidennessä luvussa tutkin, mihin yhteisvaurauteen perustuvan yhteisomistamisen etiikka perustuu. Luvussa todetaan, että yhteisvaurauden etiikan keskiössä on yhteisö ja maa, ei yksilö. Oikeus yhteisiin varantoihin on kollektiivista ja luonnon elinehtojen säilyminen ensisijaista. Yhteisomistus perustuu yhteiseen työhön, erilaiseen maasuhteeseen sekä paikallisuuteen. Yhteisomistukseen kuuluvat olennaisesti rajat ja institutionalisoitu hallinto, mistä johtuen yhteisomistusalueet eivät ole vapaan pääsyn alueita. Omistamisen ollessa paikallista, toteuttaa yhteisomistus omistusinstituution kestävyyden perusteet, motivaation sekä tiedon: paikallisilla on motivaatio sekä tieto alueen ekologiasta selviytymisen ollessa resurssista riippuvainen. Lähteet argumentoivat lisäksi, että alueiden hallinto on paitsi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, myös tehokasta. Johtopäätösluvussa totean, että luonnonvarojen yksityistämiseen johtanut politiikka perustuu heikkoihin taustaoletuksiin, uusklassisen taloustieteen oletukset ihmisluonnosta eivät kestävän omistajuuden kannalta ole välttämättömiä, eikä yksityisillä markkinoilla hallinnoitu omistajuus välttämättä ole tehokkain eikä kestävin omistusinstituutio. Totean, että FME:n ja yhteisvaurauden etiikka kuitenkin myös kohtaavat. Paikallisesti toteutetut hallintomuodot täyttävät kestävän omistamisen perusteet sekä omistuksen oikeutusta rajoittavat ehdot. Yhteisvaurauskeskustelun vaatimukset ovat, että yhteisomistus tulisi lisätä omistusoikeuksien luokkaan, sekä että taloutta, ja talouteen perustuvaa luonnonvarojen omistamista ohjaavia oletuksia on arvioitava uudelleen.