Browsing by Subject "luotettavuuskriteerit"

Tavoitteet. Vaikka oikeusviranomaiset kohtaavat työssään monia mahdollisesti traumatisoituneita henkilöitä, tällä hetkellä ei tiettävästi ole tutkimustietoa siitä, millaisia näkemyksiä oikeusviranomaisilla on traumatisoitumisen vaikutuksista oikeuden kuulemistilanteessa käyttäytymiseen ja siellä annetun kertomuksen sisältöön traumaattisista tapahtumista kerrottaessa. Traumapsykologista tutkimustietoa koskevan tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen uhrien kanssa toimivien oikeusviranomaisten keskuudessa voi edistää rikosprosessien sujumista ja asianosaisten oikeusturvaa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin oikeusviranomaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla traumatisoituminen ilmenee oikeudessa kuultavan käyttäytymisessä ja kertomuksen sisällössä kerrottaessa traumaattisista kokemuksista. Näkemyksiä tarkasteltiin suhteessa traumapsykoterapeuttien näkemyksiin, traumapsykologiseen tutkimustietoon sekä korkeimman oikeuden asettamiin kertomuksen arvioinnin luotettavuuskriteereihin. Menetelmät. Oikeusviranomaiset (n=83) ja traumapsykoterapeutit (n=34) vastasivat verkossa jaettuun E-lomake –kyselyyn. Kyselylomakkeessa oli mukana 72 käyttäytymisen ja kerronnan piirrettä. Kunkin piirteen kohdalla vastaajan tehtävänä oli arvioida, miten traumatisoituminen on siihen yhteydessä tuomioistuimen kuulemistilanteessa, jossa henkilöä kuullaan siitä kokemuksesta, jonka vaikutuksesta hän mahdollisesti on traumatisoitunut. Aineistolle tehtiin klusterianalyysi sen selvittämiseksi, millaisia näkemyksiä traumatisoituneita kohtaavilla henkilöillä on traumatisoitumisen ilmenemisestä käyttäytymisessä ja kerronnassa. Tulokset ja johtopäätökset. Oikeusviranomaisten ja traumapsykoterapeuttien keskuudesta nousi esiin neljä traumanäkemystä: varovaisesti kantaaottava (36.1 % oikeusviranomaisista ja 17.6 % terapeuteista), konservatiivinen (28.9 % oikeusviranomaisista ja 2.9 % terapeuteista), ei-kantaaottava (19.3 % oikeusviranomaisista ja 8.8 % terapeuteista), ja kantaaottava (15.7 % oikeusviranomaisista ja 70.6 % terapeuteista) näkemys. Vaikka osa tutkimukseen osallistuneista oikeusviranomaisista oli varsin yhdenmukaisia traumatutkimuskirjallisuuden ja traumapsykoterapeuttien kanssa, kokonaisuudessaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että vielä suurempi osa oikeusviranomaisista joko yhdistää traumatisoitumisen vain ulkoisesti havaittaviin, psyykkiseen kuormittumiseen viittaaviin käyttäytymispiirteisiin, tai on hyvin epävarmoja traumatisoitumisen vaikutusten arvioinnin suhteen.