Browsing by Subject "luottoriskinvaihtosopimukset"

Tutkielmassa on tutkittu pohjoismaisten yritysten joukkovelkakirjojen ja luottoriskinvaihtosopimusten (CDS-sopimusten) välistä hintaeroa eli CDS-basista. Työssä pyritään selvittämään, miksi riskiltään samankaltaisten sijoitusten hinnat ja tuotot eroavat toisistaan paikoitellen merkittävästi. Tutkimuksen aineistona käytetään pohjoismaisten yritysten joukkovelkakirjojen ja CDS-sopimusten hintadataa vuosilta 2005–2011. Datan pohjalta tehtyjä havaintoja verrataan aihetta käsittelevään aiempaan tutkimukseen. Aineiston perusteella tarkastellaan ensin sitä, eroaako pohjoismaisten yritysten CDS-basis edeltävässä tutkimuksessa pääasiassa käytetystä yhdysvaltalaisesta aineistosta. Tämän jälkeen tutkimuksessa pyritään erittelemään pohjoismaisille yrityksille ja markkinoille tyypillisiä CDS-basikseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten markkinaolosuhteiltaan poikkeava tutkimusajankohta on vaikuttanut CDS-basikseen. CDS-sopimuksella voidaan luoda käytännössä joukkovelkakirjaa vastaava positio sijoituksen riskin näkökulmasta. Arbitraasiehdon mukaan sijoitusten tuottojen tulisi tällöin olla samat. Markkinoilla on kuitenkin havaittu useita jaksoja, jolloin CDS:ien ja joukkovelkakirjojen hinnat ja tuotot ovat poikenneet toisistaan merkittävästi. Tämän vuoksi tässä työssä tarkastellaan ensin joukkovelkakirjojen ja CDS:ien tuoton muodostumista erikseen. Tämän jälkeen tarkastellaan tekijöitä, jotka saattavat mahdollisesti selittää, miksi CDS-basis poikkeaa nollasta. Työssä tarkastellaan myös CDS-basikseen liittyvää aiempaa empiiristä tutkimusta. Aiempaan tutkimukseen perustuen käydään läpi tekijöitä, joilla on havaittu olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia CDS-basikseen. Työssä käytetty aineisto on koottu yhteensä 31 pohjoismaisen yrityksen joukkovelkakirjojen ja CDS:ien päivittäisestä hintadatasta vuoden 2005 alun ja vuoden 2011 lopun väliltä. Datan saatavuuden ja erityisesti joukkovelkakirjojen pienen määrän vuoksi ainoastaan noin kolmasosa yrityksistä päätyi mukaan lopulliseen tutkimukseen. Käytetty aineisto on peräisin Bloombergilta. Aineistosta kootun CDS-basiksen perusteella havaitaan, että basiksen kehitys on ollut pitkälti samankaltaista kuin aiemmissa aihetta käsitelleissä tutkimuksissa. Pohjoismaisten yritysten CDS-basis on ollut lievästi positiivinen vuosien 2005 ja 2008 välillä, minkä jälkeen se on painunut voimakkaasti negatiiviseksi finanssikriisin aikana. Kriisin eskaloitumisen jälkeen basis on palannut jälleen lievästi positiiviseksi. Pohjoismaisten yritysten CDS-basikseen vaikuttavia tekijöitä pyrittiin selvittämään lineaarisen regressiomallin perusteella. Mallissa CDS-basista pyrittiin selittämään erilaisilla yrityskohtaisilla ja markkinakohtaisilla selittävillä tekijöillä. Tekijöiden valinnassa oli otettu huomioon aiemmissa tutkimuksissa havaitut selittävät muuttujat sekä Pohjoismaille ominaiset tekijät. Selittävistä tekijöistä erityisesti tutkittavan yrityksen velkaisuusasteen, markkinoiden yleisen luottoriskitason sekä korkotason havaittiin olevan tilastollisesti merkitseviä selittäjiä CDS-basikselle. Tältä osin tutkimuksen tulokset ovat samankaltaisia aiemman tutkimuksen kanssa. Sen sijaan Pohjoismaille erityisiä, CDS-basista selittäviä tekijöitä ei löydetty. Myöskään finanssikriisin aikaisille selkeästi negatiivisille CDS-basiksille ei löydetty työssä merkittäviä selittäviä tekijöitä. Tutkimuksen keskeisinä havaintoina voidaan kuitenkin todeta, että sekä CDS-basiksen taso että basikseen vaikuttavat tekijät ovat pohjoismaisilla yrityksillä pitkälti samankaltaisia kuin aiemmassa tutkimuksessa käsitellyillä yhdysvaltalaisilla yrityksillä.