Browsing by Subject "luun mineralisaatio"

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää broilereiden rehujen kalsium- ja fosforitasojen alentamisen ja fytaasientsyymitäydennyksen vaikutuksia tuotantotuloksiin, luiden mineralisoitumiseen ja fosforin eritykseen. Kokeessa oli mukana 3072 Ross 508 – hybridin broileriuntuvikkoa, joista kukkoja oli 1536 ja 1536 kanoja. Linnut sukupuolilajiteltiin ja jaettiin satunnaisesti 48 karsinaan 64 lintua per karsina. Karsina toimi havaintoyksikkönä. Kukot ja kanat kasvatettiin eri karsinoissa. Kokeen kesto kuoriutumisesta teurastukseen oli 41 d. Kokeessa oli neljä ruokintaryhmää: korkea fosforitaso (rehuteollisuuden 2008 käyttämä taso), keskimääräinen fosforitaso, matala fosforitaso ja erittäin matala fosforitaso. Eläimet punnittiin karsinoittain rehunvaihtopäivinä sekä kokeen lopussa. Samalla laskettiin broilerien lukumäärä kerranneittain. Rehunkulutus mitattiin kerranneittain punnitusten välillä. Teurastamossa punnittiin teuraspaino kerranneittain. Karsinoista kerättiin ulostenäytteet rehuvaiheista 1, 2, 3 ja 4. Karsinanäytteet yhdistettiin rehun ja sukupuolen mukaisiksi kokoomanäytteiksi. Kokeen lopussa otettiin sääriluut kolmelta linnulta jokaisesta kukkokarsinasta. Luista määritettiin murtolujuus, ja ne yhdistettiin karsinakohtaisiksi analyysinäytteiksi, joista analysoitiin tuhka, kalsium ja fosfori. Kokeen lopussa lopetettiin jokaisesta sukupuoli/ruokintaryhmä – yhdistelmästä (8) neljä lintua, jotka jauhettiin ja yhdistettiin yhdeksi näytteeksi. Näytteestä määritettiin kalsium ja fosfori. Rehun fosforitason lasku pienensi rehunkulutusta. Vaikutus oli samanlainen sukupuolesta riippumatta ja sukupuolen vaikutus rehunkulutukseen oli erittäin merkitsevä starttirehukautta lukuun ottamatta. Rehun muuntosuhteeseen fosforitasolla ei ollut merkitsevää vaikutusta. Sukupuolen vaikutus oli merkitsevä, kukot käyttivät vähemmän rehua kasvukiloa kohden kuin kanat. Kuitenkin lihakilon tuottamiseen kanat kuluttivat suuntaaantavasti vähemmän rehua kuin kukot. Rehun fosforitasolla ei ollut vaikutusta rehun kulutukseen tuotettua lihakiloa kohti. Kanoilla elopaino pieneni melko lineaarisesti fosforitason alentuessa. Kukkojen elopainot muuttuivat enemmän käyräviivaisesti, ollen samat sekä samalla pienimmät suositusten mukaisella ja erittäin matalalla fosforitasolla. Sukupuolen vaikutus elopainoon ja teuraspainoon oli erittäin merkitsevä. Fosforitason laskeminen vaikutti kanojen teuraspainoihin niitä pienentävästi. Kukoilla teuraspaino oli muilla fosforitasoilla sama, paitsi keskimääräisellä fosforitasolla hieman korkeampi. Kanojen kasvu heikkeni rehun fosforipitoisuuden pienentyessä. Rehun fosforitason pienentyminen ei vaikuttanut kukkojen kasvuun. Kuolleisuuteen tai lintujen karsintaan ei fosforitasolla ollut vaikutusta. Fosforitasolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kukkojen sääriluun pituuteen tai paksuuteen eikä murtolujuuteen. Sääriluun tuhkapitoisuus pieneni lineaarisesti fosforitason laskiessa. Fosforitason laskiessa broilerien fosforin saanti pieneni lineaarisesti ja kolmannen asteen mukaisesti. Fosforin pidättyminen oli sekä kukoilla että kanoilla lineaarista sekä toisen että kolmannen asteen mukaista. Fosforitason laskun vaikutus fosforin erittymisen vähenemiseen oli lineaarista, toisen ja kolmannen asteen mukaista. Sukupuolen vaikutus erityksen vähenemiseen oli merkitsevää yksinään ja sillä oli yhdysvaikutuksia fosforitason vaikutuksien kanssa.