Browsing by Subject "maabrändäys"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen maakuvaa Kiinassa. Kiina on vuosina 2016-2018 yksi Suomen maakuvatyön fokusmaista, ja tutkielman tavoitteena onkin tarkastella maakuvatyön vaikutusten nykytilaa sekä tunnistaa Suomen vahvuuksia Kiinassa. Tutkimus toteutettiin laajana 1004 vastaajan verkkokyselynä kuudessa kiinalaisessa suurkaupungissa. Kysely tehtiin yhteistyössä ulkoministeriön viestintäosaston kanssa. Kyselyn perusjoukkona toimi kiinalainen korkeastikoulutettu työssäkäyvä keskiluokka. Kyselyaineiston analyysissa käytettin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia metodeja. Kyselyvastausten analysointia varten maakuva-käsitettä lähestyttiin Kevin Lane Kellerin (1993) muodostaman brändimielikuvien ominaisuuksia käsittelevän teorian mukaisesti. Tätä hyödyntäen kyselyaineistosta mitattiin Suomi-kuvan tietoisuus-, vahvuus-, myönteisyys- sekä ainutlaatuisuus-aspektit kiinalaisten vastaajien keskuudessa. Tulokset osoittavat, että kyselyyn vastanneet olivat hyvin tietoisia Suomen olemassaolosta, sekä suhtautuivat Suomeen ensisijaisesti hyvin positiivisesti. Suomi on yleisesti ottaen erittäin tunnettu kylmästä ja lumisesta ilmastosta, revontulista, kauniista luonnosta, joulupukista, Nokiasta sekä pohjoismaalaisuudestaan. Vaikka Suomi yhdistettiinkin mielikuvissa vahvasti Pohjoismaihin, iso osa vastaajista osasi nimetä myös ainutlaatuisesti suomalaisia kuvailuelementtejä. Sillä, kuinka lähelle Suomea vastaaja oli aiemmin matkustanut, oli heikko korrelaatio kykyyn kuvailla Suomea ainutlaatuisesti suomalaisilla attribuuteilla. Sille, että preferenssillä matkustaa Suomeen yli muiden Pohjoismaiden, sekä kyvyllä kuvailla Suomea ainutlaatuisilla attribuuteilla olisi korrelaatio, ei tutkimustulosten perusteella löytynyt vahvistusta. Tutkielma tarjoaa uutta tietoa kiinalaisten mielikuvista Suomesta, sekä siitä miten Suomen maakuva Kiinassa suhteutuu muihin pohjoismaalaisiin mielikuviin. Tutkimus hyödyttää suomalaisia maakuvatyön parissa työskenteleviä organisaatioita ja yrityksiä Kiinassa niin julkisuusdiplomatian, vienninedistämisen kuin myös viestinnän alalla. Tulokset valottavat Suomen valtteja, joita voidaan tehokkaasti hyödyntää tulevaisuuden maakuvatyössä.
-
Suomi-kuvaa ja pehmeää valtaa rakentamassa : Tarkastelussa Suomen Japanin-suurlähetystö Twitterissä (2023)Tämä tutkielma käsittelee Suomen sosiaalisessa mediassa tekemää maabrändäystä ja sen roolia mahdollisena pehmeän vallankäytön välineenä. Tarkastelussa on Suomen Japanin-suurlähetystön Twitter-tili ja sen twiitit vuoden 2019 alkupuoliskolta, tammikuusta kesäkuuhun. Suomen Japanin-suurlähetystö on sosiaalisessa mediassa ottanut viranomaisviestinnäksi poikkeuksellisen otteen ja käyttää viestinnässään äänenä suurlähetystön maskottia Fintania. Tämän takia suurlähetystön Twitter-tili nousi muutamia vuosia sitten pienimuotoiseksi ilmiöksi ja nostettiin esiin useassa japanilaisessa mediassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Suomi brändää itseään ja minkälaista Suomi-kuvaa se rakentaa Japanissa Twitterin avulla, sekä pohtia, toimiiko näin rakennettu maabrändi pehmeän vallankäytön välineenä. Tutkielman teoreettisen pohjan muodostaa aikaisempi tutkimus maabrändäyksestä ja siihen liittyvät käsitteet, kuten julkisuusdiplomatia, promootiokulttuurin nousu ja pehmeä valta. Maabrändäyksellä tarkoitetaan markkinoinnin keinojen käyttämisestä maan parhaiden ja houkuttelevimpien puolien tuomiseksi muiden maiden kansalaisten tietoisuuteen. Tutkielmassa maabrändäystä käsitellään promootiokulttuurin nousun myötä yleistyneenä julkisuusdiplomatian muotona, jonka tarkoituksena on luoda positiivinen maabrändi pehmeän vallankäytön välineeksi. Tutkielma tarkastelee tutkimuskysymystä laadullisen sisällönanalyysin avulla. Yhteensä 861 twiitin laajuinen aineistosta on nostettu esiin teemoittelemalla viisi eri pääteemaa, joita Suomen Japanin-suurlähetystö käyttää laajasti sosiaalisen median viestinnässään: edelläkävijyys, rikas kulttuuri, hyvinvointivaltio, luonto ja ympäristö sekä ystävälliset Suomi-Japani -suhteet. Lisäksi analyysissä käsitellään viranomaisviestinnälle poikkeuksellista kohdeyleisöön kohdennettua äänensävyä ja tyyliä, jota käytetään tehokeinona herättämään kiinnostusta tilin sisältöä kohtaan. Tutkielman tulokset näyttävät Suomen sosiaalisessa mediassa tekemän maabrändäyksen tukeutuvan vahvasti ulkoministeriön laatimaan maabrändäysstrategiaan ja sen keskeisiin teemoihin. Suomen parhaita ja houkuttelevimpia puolia nostetaan esiin keskittyen kohdeyleisön kannalta kiinnostavimpiin asioihin, kuten muumeihin ja saunaan, korkeatasoiseen koulutukseen ja maiden välisiin eroihin. Lisäksi maabrändäykseen otetaan rohkeasti maabrändäysstrategiassa määriteltyjen arvojen mukaista otetta myös tyylillisesti. Suurlähetystön Twitter-viestintää tehdään tavalla, jonka tarkoituksena on luoda positiivisia mielikuvia Suomesta ja saada kohdeyleisö valitsemaan Suomi esimerkiksi turisti-, sijoitus- tai maahanmuuttokohteeksi. Sen yhtenä tavoitteena voidaan siis sanoa olevan Suomen pehmeän vallan lisääminen.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastellaan yrityksiä julkisuusdiplomatian toimijoina ja maabrändien rakentajina. Julkisuusdiplomatialla tarkoitetaan ulkomaisille yleisöille suunnattua viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan ulkomaisten sidosryhmien julkiseen mielipiteeseen siten, että se tukisi viestivän maan ulkopoliittisia tavoitteita. Maabrändäys on osa julkisuusdiplomatiaa ja se tarkoittaa tunnistettavan brändin luomista maalle, mikä vahvistaa sen kilpailukykyä. Yritysten roolin vahvistaminen molemmilla osa-alueilla on herättänyt kiinnostusta, sillä yrityksillä on todettu olevan suuri merkitys maan näkyvyyden ja siihen liittyvien mielikuvien kannalta. Toisaalta tiivis yhteistyö yritysten kanssa altistaa lähtömaan maineen yritysten mainekriiseille. Tutkielmassa tarkastellaan näitä yhteistyön hyötyjä ja haittoja kahden käytännön esimerkin avulla, joita ovat Nokian Bochumin tehtaan sulkeminen vuonna 2006 ja Metsä-Botnian Uruguayn sellutehdaskiista vuosien 2005–2007 aikana. Kyse on kahdesta yritystä koskevasta mainekriisistä, joissa sidosryhmien esittämä kritiikki kohdistui osittain myös Suomen valtiolle. Tutkielmaa varten haastateltiin yhdeksää maakuvatyön ja maineen ammattilaista, jotka työskentelivät tiiviisti tapausten parissa. Haastatteluissa oli kolme pääteemaa: yrityksen mainekriisin vaikutukset Suomen maakuvaan, yrityksen ja viranomaisten välinen yhteistyö mainekriisien ratkaisemisessa sekä yritysten rooli julkisuusdiplomatiassa ja maabrändäyksessä. Hyödynnetty analyysimenetelmä on argumentaatioanalyysi. Suurin osa haastateltavista argumentoi, että tapaukset vaikuttivat Suomen maineeseen, mutta kyse ei ollut merkittävistä mainekriiseistä. Pienemmän ryhmän mukaan kyse oli merkittävistä mainekriiseistä, mutta ne eivät pilanneet Suomen mainetta kokonaan. Haastateltavilla oli eriäviä näkemyksiä Suomen suurlähetystön aktiivisuudesta tapausten hoitamisessa ja siinä, kenen vastuulla mainekriisien ratkaiseminen oli. Viisi haastateltavista argumentoi, että suurlähetystö oli aktiivinen ja tämä oli hyvä asia, sillä kyse oli joko Suomen tai Suomen ja yrityksen yhteisestä mainekriisistä. Toisen ryhmän mukaan yritys hoiti yrityksen mainekriisin itse ja Suomen suurlähetystö tarjosi avuksi vain tukitoimintaa. Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että yrityksillä on suuri merkitys Suomen maakuvan kannalta, mutta maabrändäys tai julkisuusdiplomatia eivät ole niiden vastuulla. Haastateltavat suhtauivat siis varauksella ajatukseen yritysten roolin kasvattamiseen näillä osa-alueilla. Koska heidän näkemyksensä yritysten mainekriisien merkityksestä Suomen maineelle olivat eriäviä, edellyttää tämä aihepiiri lisätutkimusta.
Now showing items 1-3 of 3