Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "maahanmuuttajaäidit"

Sort by: Order: Results:

  • Maahanmuuttajaäidit koulupolulla lapsen koulunkäyntiä tukemassa 
    Kerola, Piia (2021)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Äidit mukana tai Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeisiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten äitien kokemuksia alkuopetuksen luokilla opiskelusta ja oman lapsen koulunkäynnin tukemisesta. Tutkimusaineisto koostuu kuuden maahanmuuttajataustaisen äidin haastatteluista. Äidit opiskelivat syyslukukaudella 1–2 tuntia päivässä alkuopetuksen luokissa lukemista, kirjoittamista, suomen kieltä ja matematiikkaa. Haastattelut suoritettiin tulkkien avustuksella. Haastateltavat olivat kotoisin Itä-Afrikasta, Lähi-Idästä ja Etelä-Aasiasta. He olivat asuneet 9–18 vuotta Suomessa. Haastateltavilla oli ainakin yksi peruskouluikäinen lapsi. Tutkimustuloksia peilattiin erityisesti Epsteinin malliin kodin ja koulun päällekkäisistä vaikutusalueista. Lisäksi äitien lapsille tarjoamia tuen muotoja tarkastellaan vanhempien koti- ja kouluperustaisen sitoutumisen näkökulmista. Tutkimuksessa selvisi, että äidit tukivat lastensa koulunkäyntiä monipuolisesti. He auttoivat lapsiaan kotitehtävissä sekä etäkoulussa. Äidit pitivät yhteyttä koulun henkilökuntaan sekä sähköisen seurantajärjestelmä Wilman kautta että erilaisissa tapaamisissa koulun henkilökunnan kanssa. Äidit tukivat lasten sosioemotionaalista hyvinvointia muun muassa osallistumalla lasten välisten ristiriitatilanteiden selvittelyyn yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Osa äideistä oli kokenut puutteellisen Suomen kielen taidon haittaavan lapsen koulunkäynnin tukemista. Kun äidit opiskelivat alkuopetuksen luokissa osana Äidit mukana tai Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeita, he kokivat oppineensa suomen kieltä, tutustuneensa koulun ja luokan käytänteisiin ja suomalaiseen koulujärjestelmään, oppivat pedagogisia malleja ja motivoituivat kodin ja koulun yhteistyöhön. Opiskelu samassa koulussa edisti äitien mahdollisuutta havainnoida omaa lastaan kouluympäristössä sekä vuorovaikutusta koulun opetushenkilökunnan kanssa. Äidit, jotka opiskelivat samalla luokkatasolla kuin oma lapsi, kokivat hyödyllisenä samojen oppimateriaalien käytön lapsen kanssa sekä samoihin oppisisältöihin tutustumisen. Äitien opiskelu alkuopetuksen luokilla voidaan katsoa laajentavan Epsteinin mainitsemaa kodin, koulun ja yhteiskunnan päällekkäisten vaikutusten aluetta.
  • Maahanmuuttajaäitien suomen kielen lähtötasoon vaikuttavat tekijät ja kielitaidon kehitys : kotoutumiskoulutus omien lasten kanssa 
    Kankaanpää, Suvi (2021)
    Immigrant mothers are at greater risk, compared to other immigrants, of being excluded from the integrative structures of the employment market and education. Immigrant mothers integrate into society by learning a second language. In this thesis, the subject of interest is the language learning of immigrant mothers in the integration training implemented, partly with their own children’s classroom, in the Parents to school! and the Our turn, Mothers! -projects. Based on previous studies, it is known that immigrant adults’ second language learning is affected by length of stay, background continent, mother tongue, educational background, age, and the amount of use of the new language. The aim is to study how these above-mentioned background variables and the number of children affected the initial Finnish language skills of immigrant mothers in terms of reading comprehension, writing, and speaking. In addition, it is examined how language proficiency developed in the project and whether the initial level of the language skills sub-areas was related to the final language skill level. The data was collected from immigrant mothers who did not speak Finnish well and who participated in the Parents to school! and Our turn, Mothers! -projects in the academic years 2017–2020 (N = 33). The data consisted of group A (n = 16) initial language tests and data collected with the background form, as well as group B (n = 17) initial and final language tests. Group A data was analyzed by examining the correlations between initial language proficiency and background variables. Group B data was analyzed by examining the development of language proficiency in Common European Framework for Languages (CEFR) and by examining the correlations between language skills sub-areas in the baseline level and the final level of language skills. Data was analyzed using IBM SPSS Statistics 26. Results revealed that the Finnish language proficiency of immigrant mothers had already developed before the start of official integration training, and the development had been influenced by the length of stay and the active use of the Finnish language. In the integration training, language skills developed on average of half CEFR language proficiency level and language skills developed most among those, who scored lowest in the initial test. From language skills sub-areas, the development of language was best predicted by the initial test of speaking. The results of this thesis were in line with previous studies. The results show that integration training with children has developed the Finnish language proficiency of immigrant mothers and that the project has reached a target group that has been outside of the usual integration training.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO