Browsing by Subject "marin kieli"

Pro-gradu tutkielmani käsittelee Venäjällä puhutun marin kielen hyönteisnimistöä. Marin kielen hyönteisnimistöä ei ole aiemmin tutkittu ja tämän tutkielman avulla pyrin selvittämään tämän nimistön osa-alueen piirteitä. Tutkielman tavoitteet ovat kerätä sanakirjalähteistä edustava otanta hyönteisnimiä, selvittää tämän marin kielen sanaston osa-alueen sananmuodostuskeinot ja rakennetyypit ja hyönteisnimistölle tyypilliset nimeämisperusteet marissa. Tutkimusaineisto perustuu sanakirjalähteisiin, joista on kerätty kaikki niissä esiintyvät hyönteisiin viittaavat nimet. Vanhimmat näistä ovat peräisin 1800-loppupuolella kerätyistä sanastoista ja uusimmat ovat peräisin 1990-luvulla julkaistusta sanakirjasta. Aineistoon on sisällytetty nimet, jotka aineiston mukaan viittaavat hyönteisiin. Hyönteiseksi on määritelty nimet, jotka entomologisin perustein voidaan laskea hyönteisiksi tai niiden kehitysvaiheiksi. Marin kielen hyönteisnimistö voidaan rakenteellisesti jakaa kuuteen tyyppiin: 1. yksiosaisiin johtamattomiin nimiin, jotka palautuvat suomalais-ugrilaiseen kantakieleen, 2. verrattain myöhään lainattuihin yksiosaisiin johtamattomiin nimiin, 3. yksiosaisiin myöhään johdettuihin nimiin, 4. yhdysnimiin, joissa määriteosa täsmentää perusosassa viitattua hyönteistä, 5. yhdysnimiin, joissa perus- ja määriteosa viittaavat hyönteiseen ainoastaan yhdyssanana ja 6. yli kaksiosaiset yhdysnimet, jotka yhdistävät ryhmän 4 ja 5 ominaisuuksia. Näistä tyypillisin rakenne on tyypin neljä nimet, joiden osuus aineistossa esiintyvistä nimistä on 60,4% Marin hyönteisnimistön yleisimmät nimeämisperusteet liittyvät hyönteisen elinpiiriin (31,5%) ja ravintoon (19,6%). Hyönteisen väri, ääni tai muu ulkoinen tuntomerkki ovat myös verrattain yleisiä nimeämisperusteita. Merkittävällä osalla nimistä (23,1%) on ainoastaan itse hyönteiseen viittaava merkitys tai nimeämisperusta, jota nykymarin pohjalta ei voida tuoda esille. Yhdysnimi voi muttaa tai laajentaa nimeämisperustetta joten yksittäisellä nimellä voi olla useita nimeämisperusteita. Tutkielman osaksi on liitetty sanalistat, joiden avulla pyritään vähentämään tulkinnanvaraisuutta sen suhteen, mihin hyönteislajiin nimet viittaavat. Olisi suotavaa jatkaa aiheen tutkimusta diakronisesta näkökulmasta, jolloin saisi paremman käsityksen tämän sanaston osa-alueen kehityksestä sekä kenttätutkimuksen avulla saada kuva nykymarissa käytetystä hyönteisnimistöstä ja missä määrin se vastaa vanhastaan käytettyjä nimiä ja verrattain uutta uudissanastoa.