Browsing by Subject "mediavaikuttaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tämä maisterintutkielma käsittelee sosiaalityöntekijöiden mediavaikuttamista Twitterissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, joka perustuu näkemykseen todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta ja kielenkäytön seurauksia tuottavasta luonteesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena sosiaalityöntekijöiden mediavaikuttaminen Twitterissä näyttäytyy ja millaista kuvaa lastensuojelusta luodaan näissä keskusteluissa. Tutkimuksen aineisto muodostui #1000nimeä-aihetunnisteella käydystä Twitter-keskustelusta, joka liittyi 20. marraskuuta 2017 julkaistuun yli 1000 sosiaalityöntekijän ja alan opiskelijan allekirjoittamaan adressiin, jossa vaaditaan poliittista vastuunottoa lastensuojelun toimintaedellytysten parantamiseksi. Tutkimusaineisto on kerätty 19.11.2017 ja 31.12.2018 väliseltä ajalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä. Tutkimuksen perusteella lastensuojelua koskeva mediavaikuttaminen on kriittistä ja lastensuojelu määrittyy kriisissä olevaksi palveluksi. Keskustelussa sosiaalityöntekijät kuvaavat lastensuojelua ja tavoittelevat muutosta lastensuojelun tilanteeseen. Mediavaikuttamisessa käytettyjä keinoja ovat resurssitarpeen esiintuominen, toiseen osapuoleen vetoaminen sekä vastuun osoittaminen. Mediavaikuttamisella osoitetaan lastensuojelun resurssien puutetta ja perustellaan tarvetta resurssien lisäämiseksi. Oikeutusta esitetyille epäkohdille ja vaatimuksille haetaan vaikutusvaltaisina pidettyjen tahojen näkemyksistä sekä lapsen edusta ja oikeuksista. Keskustelussa osoitetaan ja nimetään vastuullisia tahoja, joiksi määrittyvät poliitikot ja päätöksentekijät. Tutkimus osoittaa, että mediavaikuttamisessa lastensuojelua kuvataan pääasiassa epäkohtien kautta. Lastensuojelun muutostarpeita perustellaan työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmista, ja mediavaikuttamisessa ajetaan näiden molempien ryhmien etuja ja oikeuksia. Mediavaikuttamisen tavoitteeksi määrittyy muutospyrkimys lastensuojelun resurssien lisäämiseksi, joka nähdään epäkohtien ensisijaisena ratkaisuna. Muutosta tavoitellaan kansalaisten ja päättäjien tietoisuutta sekä poliittista painetta lisäämällä.
-
(2023)Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteet edellyttävät sosiaalialan ammattilaisilta työssä muodostuvan yhteiskunnallisen tiedon näkyväksi tekemistä. Sosiaalialalla vallitseva ja suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessakin kuvattu (mm. Mutka 1998, Yliruka 2000, Tiitinen 2019) hiljaisuuden ja vaientamisen kulttuuri, joka tarkoittaa sosiaalityön tiedonmuodostusta ja dokumentointia estäviä käytäntöjä, vaikeuttaa osaltaan tähän tavoitteeseen pääsyä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi sosiaalityön professio ja julkisuuskuva voisivat hyötyä näkymättömän tiedon näkyväksi tuomisesta. Siksi osa sosiaalialan ammattilaisista on alkanut tuottaa omaa alaansa koskevia sisältöjä sosiaalisessa mediassa vapaa-ajallaan eräänlaisena kansalaisvaikuttamisen muotona. Maisterintutkielmassani tarkastelen kriittisen diskurssianalyysin menetelmällä mediavaikuttamista tekevien sosiaalialan ammattilaisten (N 8) haastattelujen perusteella, millaisia sosiaalialaa koskevia diskursseja perinteinen media, sosiaalialan organisaatioviestintä ja vaikuttajat omissa sisällöissään ottavat käyttöön. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Miten sosiaalityötä pääsääntöisesti kuvataan perinteisessä mediassa sosiaalialan ammattilaisten mukaan, eli millainen on sosiaalityötä koskeva valtadiskurssi? 2) Millaista viestintää sosiaalialan organisaatiot ja sosiaalialan ammattilaiset tuottavat sosiaalisessa mediassa, eli millaisiin diskursseihin kuvaukset perustuvat? 3) Miten kyseiset diskurssit suhteutuvat toisiinsa vallan näkökulmasta? Teoreettinen tulkintakehykseni pohjautuu Pierre Bourdieun kenttäteoriaan, joka mahdollistaa diskurssien tarkastelun vallan näkökulmasta. Sosiaalialan ammattilaiset kuvasivat aineistossani perinteisen median sosiaalialasta välittämää valtadiskurssia näkymättömyyden, epäonnistumisten, sensaatiohakuisuuden, lastensuojelukeskeisyyden ja ilmiölähtöisyyden elementtien kautta. Näkymättömyyden elementti kuvasi sitä, millaisia näkyvyyskamppailuja sosiaaliala käy perinteisessä mediassa muiden aiheiden sekä erityisesti terveydenhuollon asioiden kanssa. Epäonnistumisten elementti kuvasi sitä diskurssin piirrettä, jossa ammattilaisten epäonnistumiset korostuivat mediassa. Lastensuojelukeskeisyyden elementti kuvasi alan sisäistä näkyvyyskamppailua, jossa lastensuojelun aiheet korostuivat mediassa. Ilmiölähtöisyyden elementti tarkastelee sosiaalialan asioita rajattuina ilmiöinä, jolloin rakenteellinen taustoitus ja ymmärrys jää vajaaksi. Näistä jokainen elementti saattaa liittyä perinteisen median, kuten sanoma- ja iltapäivälehtien, tv:n ja radion ansaintalogiikkaan, sillä mediat hakevat sisällöilleen mahdollisimman suurta yleisöä huomiota herättämällä. Sosiaalialan organisaatioiden sosiaalialasta välittämä diskurssi koostui aineistoni perusteella organisaation mainetyön, asiakkaiden tiedottamisen ja asiantuntijuuden välittämisen sekä kasvottomuuden ja ammattimaisuuden puutteen elementeistä. Kaksi ensimmäistä toimivat eräänlaista vastapuhetta välittävinä diskurssin elementteinä, sillä ne pyrkivät parantamaan sosiaalialan toimijoiden julkisuuskuvaa sekä välittämään tietoa alasta vastustaen ja laajentaen perinteisen median rakentamia käsityksiä. Mainetyötä kuitenkin tehdään ensisijaisesti organisaation, eikä koko sosiaalialan, näkökulmasta. Rajoittava elementti, kasvottomuus ja ammattimaisuuden puute, esti aineistossani organisaatioviestintää toimimasta tehokkaasti vastadiskurssina perinteisen median sisällöille. Ammattilaisten omissa sisällöissään välittämä vastadiskurssi jakaantuu tutkielmassani oman alan mainetyöhön sekä rakenteelliseen näkökulmaan. Ammattilaiset tunnistivat vahvasti tekevänsä rakenteellista sosiaalityötä toimiessaan mediavaikuttamisen kentällä. Mainetyö kohdistui sosiaalialaan kokonaisuutena, tai johonkin sen erityisalaan. Nämä kaksi vastadiskurssin elementtiä vastustivat ja täydensivät sitä kuvaa, jota perinteinen media ja organisaatioviestintä ammattilaisten mukaan sosiaalialasta välitti.
Now showing items 1-2 of 2