Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "microbiology"

Sort by: Order: Results:

  • Koponen, Kari (2020)
    BACKGROUND: Diet has a major influence on the human gut microbiome, which has been linked to health and disease. However, epidemiological studies on the association of a healthy diet with the gut microbiome utilizing a whole-diet approach are still scant. OBJECTIVES: To assess associations between healthy food choices and human gut microbiome composition, and to determine the strength of association with the functional potential of the microbiome. DESIGN: The study sample consisted of 4,930 participants in the FINRISK 2002 study. Food intake was assessed using a food propensity questionnaire. Intake of food items recommended to be part of a healthy diet in the Nordic Nutrition Recommendations were transformed into a healthy food choices (HFC) score. Microbial diversity (alpha diversity) and compositional differences (beta diversity) and their associations with the HFC score and its components were assessed using linear regression and permutational multivariate analysis of variance (PERMANOVA). Associations between specific taxa and HFC were analyzed using multivariate associations with linear models (MaAsLin). Functional associations were derived from KEGG orthologies (KO) with linear regression models. RESULTS: Both microbial alpha (p = 1.90x10-4) and beta diversity (p ≤ 0.001) associated with HFC score. For alpha diversity, the strongest associations were observed for fiber-rich breads, poultry, fruits, and low-fat cheeses. For beta diversity, most prominent associations were observed for vegetables followed by berries and fruits. Genera with fiber-degrading and short-chain fatty acids (SCFA) producing capacity were positively associated with the HFC score. HFC associated positively with KO-based functions such as vitamin biosynthesis and SCFA metabolism, and inversely with fatty acid biosynthesis and the sulfur relay system. CONCLUSIONS: These results from a large and representative population-based survey confirm and extend findings of other smaller-scale studies that plant and fiber-rich dietary choices are associated with a more diverse and compositionally distinct microbiome, and with a greater potential to produce SCFAs.
  • Vekkeli, Santtu (2019)
    Elintarvikehyönteisten kulutus on yleistynyt länsimaissa viimeisen viiden vuoden aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä uusin tieteellinen tieto elintarvikehyönteistuotannon riskitekijöistä. Työssä esitellään todellinen kaksitäpläsirkan (Gryllus bimacultus) tuotantoketju kasvatuslaitokselta valmiiksi kuivatuotteeksi. Valmistusketjun omavalvontaan tutustutaan mikrobiologisten ja kemiallisten analyysien näkökulmasta ja lopputuotteen turvallisuutta arvioidaan vastaavilla analyyseillä. Työssä esitellään myös salmonellavapauden osoittaminen kasvatuslaitoksella positiivisen löydöksen jälkeen. Kuivatun lopputuotteen analyysien, kuten raskasmetallien, mykotoksiinien tai tutkittujen patogeenisten mikrobien, osalta ei ilmennyt laatua heikentäviä vaaratekijöitä, vaikkakin tuotteen vesipitoisuuden havaittiin vaihtelevan. Havaintoon liittyen kehitettiin tuotantoketjun omavalvontaa tuotantolaitoksen ilmankosteuden seurannan ja raja-arvojen osalta. Tuontihyönteisistä löydetyn salmonellalöydöksen jälkeen kontaminaatioita ei havaittu kotimaisesta kasvatuslaitoksesta tai tuotetuista hyönteisistä otetuista näytteistä, joten salmonellan leviäminen kasvatuslaitoksen sisällä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Kontaminaation lähtöpisteeksi epäillyltä ulkomaiselta kasvatuslaitokselta salmonellaa löytyi jatkotutkimuksissa munitusastiasta, jollaisesta myös alkuperäinen löydös oli tehty. Elintarvikehyönteisten riskinarviointi perustuu yhä kohtuullisen pieneen määrään kokemusta ja tutkimusta. Suuri osa kaksitäpläsirkan elintarviketurvallisuuteen ja prosessointiin liittyvästä tutkimustiedosta on jouduttu johtamaan toisista hyönteisistä, kuten kotisirkasta (Acheta domesticus), saadusta tiedosta. Tarve uudelle tutkimukselle on suuri ja useat perusasiatkin, kuten säilyvyysaika ja olosuhdevaatimukset, perustuvat vähäiseen tietoon. Tuotaessa hyönteisiä ulkomailta on tehtävä kohdennetusti patogeenien analyysejä, jotta voidaan estää kontaminaatioiden mahdollista leviämistä tuotantolaitoksiin.
  • Ruuskanen, Arttu (2018)
    Tutkimuksen tarkoitus: HUS-sairaanhoitopiirin alueella hoidetaan vuosittain satoja suun alueen hammasperäisiä märkäpaiseita. Paiseiden ensisijainen hoito on hammaslääketieteellinen infektiofokukseen kohdistuva hoito, mutta sen tukena käytetään usein mikrobilääkkeitä. Mikrobilääke aloitetaan hammaslääketieteellisen hoidon yhteydessä empiirisesti, koska paisemärästä otettu viljelyvastaus valmistuu vasta myöhemmin. Siksi on tärkeää, että käytettävissä on tietoa suun paiseiden mikrobiologiasta ja mikrobien alueellisesta herkkyystilanteesta. HUS-alueella paiseiden bakteeriviljelytutkimukset tehdään HUSLAB:ssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neljän vuoden ajalta hammasperäisissä paiseissa todetut bakteerilöydökset sekä löydösten mikrobilääkeherkkyys. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää empiirisen lääkehoidon valinnan tukena suun alueen paiseissa. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimusaineistona oli HUSLAB:ssa vuosina 2012-2015 aikana tutkitut suun märkäpaiseiden bakteeriviljelytulokset. Viljelylöydöksistä tutkittiin saadut mikrobilöydökset ja löydösten mikrobilääkeherkkyydet. Näytteitä oli yhteensä n=1239. Tulokset: Yleisin löydös oli anaerobi gram-negatiivinen sauvasekafloora (739 näytettä). Tämän jälkeen yleisimmät löydökset olivat alfahemolyyttisiin streptokokkeihin kuuluvat Streptococcus anginosus- ryhmän streptokokit (267 näytettä) ja muut Viridans-ryhmän streptokokit (233 näytettä) sekä anaerobeihin gram-positiivisiin kokkeihin kuuluva Parvimonas micra-ryhmä (261 näytettää). Myös Candida albicans oli varsin yleinen löydös (189 näytettä). Tutkimuksessa havaittiin, että anaerobi gram-negatiivinen sauvasekafloora oli merkittävässä osassa löydöksiä resistentti usein empiirisessä hoidossa käytettävälle penisilliinille, mutta herkkä metronidatsolille. Sen sijaan Viridans-ryhmän streptokokeista valtaosa oli penisilliinille herkkiä. Sen sijaan Viridans-ryhmän streptokokkien herkkyys klindamysiinille on HUS-sairaanhoitopiirin alueella jonkin verran heikentynyt. Johtopäätökset: Suun alueen paiseissa on tyypillisesti sekä aerobeja että anaerobeja bakteereja sisältävää sekaflooraa, jonka löydökset tutkituin osin ovat pääsääntöisesti herkkiä penisilliinin ja metronidatsolin yhdistelmälle. Vain harvoin näytteissä todetaan esim. Staphylococcus aureusta, johon kyseinen lääkeyhdistelmä ei tehoa. Tutkimuksen tulokset tukevat toukokuussa 2017 julkaistun päivitetyn Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suosituksen suosittelemia ensisijaisia mikrobilääkkeitä akuuttien suun alueen märkäpaiseiden hoidossa.
  • Majamäki, Renata (2022)
    Nitrous oxide (N₂O) is a powerful greenhouse gas, and its global warming potential is almost 300 times more compared to carbon dioxide. In the soil ecosystem, N₂O is mainly released into the atmosphere in the microbiological process, denitrification. Subarctic tundra soils are important sources of N₂O and due to global warming, N₂O can be released an increasing amount from these soils in the future. Snow cover and ice layers influence to production of greenhouse gases during winter. In this master’s thesis, active microbial communities and their functional genes were studied from subarctic tundra soils across the five different vegetation types in northern Finland in early April. Additionally, various environmental factors (pH, soil temperature, soil organic matter, soil water content, and snow depth) and gas fluxes of nitrous oxide, methane, and carbon dioxide were studied together with metatranscriptomic data. The study focuses on the genes involved in denitrification, as it is the main process of releasing N₂O. This study showed that microbial activity was notable already in early April and indicated that microorganisms stayed active in these subarctic soils in winter and can continue producing greenhouse gases throughout the year. Kilpisjärvi tundra soils are complex systems, and various environmental factors shaped the abundance and diversity of active denitrifiers, their functional genes, and the production of N₂O. Transcripts of genes involved in denitrification were active and N₂O fluxes ranged from -4 to 21 μg m-2 d-1. Overall production of N₂O from these tundra soils was small, yet evident, and the soils can be notable sources of N₂O in winter.