Browsing by Subject "mielenterveyden ensiapu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Työssä on lähestytty yhteistyössä Suomen Mielenterveysseura ry:n kanssa Mielenterveyden ensiapu®2 -koulutukseen osallistuneita pyytäen heitä puhumaan tietämyksestään ja auttamistaidoistaan mielenterveyden häiriöiksi luokiteltaviin tiloihin liittyen. Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia vaikutelmia haastateltavat luovat itsestään koulutuksen sisältöjä sisäistäneinä auttajina ja millaisin keinoin. Mielenkiinnon kohteena on myös se, millaista puhetta tuotetaan, kun terveydenhuollon ammattilaisten välineeksi luotu diagnostinen psykiatrian kieli ja käsitteistö kohtaavat kliinisestä kontekstista irrotetut arjen tilanteet. Tutkimuksen lähestymistapana hyödynnetään laadullista asennetutkimusta. Taustateorioina toimivat Erwing Goffmanin teoria itsen esittämisestä sekä Michael Billigin retorinen sosiaalipsykologia. Tutkimuksessa käydään vuoropuhelua näiden taustateorioiden, tulosten sekä mielenterveyden ensiapuun liittyvän tutkimuksen välillä. Aineisto kerättiin toteuttamalla viiden koulutukseen osallistuneen kanssa puolistrukturoitu haastattelu, joissa haastateltavat tuottivat kannanottoja ja perustelevaa puhetta mielenterveyden ensiavun hyödyntämiseen sekä omiin tietoihin, taitoihin ja mielenterveyden ensiapukoulutukseen liittyen. Haastateltavia lähestyttiin mielenterveyden ensiavun koulutuksen käyneinä ja he tuottivat puhetta suhteessa heille esitettyihin virikkeisiin. Haastatteluissa luotuja vaikutelmia tulkittiin teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Haastattelussa haastateltavat loivat kannanottojen ja niiden perustelujen avulla itsestään kuvaa tietynlaisina mielenterveyden ensiavun hyödyntäjinä, eli haastattelijat asemoivat itseään eri tavoin suhteessa koulutukseen ja sen sisällön hallitsemiseen. Haastatteluaineistosta pystyttiinkin tulkitsemaan runsaasti erilaisia keinoja osaavan vaikutelman luomiseen, joista yleisimpiä olivat omakohtaiseen kokemukseen vetoaminen, koulutusretoriikka ja erilaisten instituutioiden käyttäminen perustelujen hakupaikkana. Haastatteluissa syntyneet vaikutelmat heijastelivat sitä, että mielenterveyden ensiavun antaja voi esiintyä osaavana muun muassa kokemusasiantuntijan, entisen tai tulevan alan ammattilaisen, tai kriisitilanteista kokemusta saaneen auttajaroolista käsin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mielenterveyden ensiapuun liittyvää osaamista voidaan perustella monin keinoin ja luomalla itsestä erilaisia vaikutelmia. Lisäksi tutkimus osoittaa, että laadullinen asennetutkimus on toimiva menetelmä tuottaa haastattelupuhetta, joka on luonteeltaan kantaa ottavaa ja argumentoivaa.
-
(2019)Mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon taloudellisia kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä. Tämän vuoksi kansalaisten mielenterveyteen panostaminen on välttämätöntä. Suomen mielenterveysseuran järjestämät Mielenterveyden ensiapu 1 -kurssit (MTEA1) pyrkivät lisäämään tietoa perusmielenterveydestä sekä tarjoamaan työkaluja mielenterveydestä huolehtimiseen. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, vaikuttivatko MTEA1-kurssit mielenterveyden kannalta positiivisesti tunteiden säätelyn tapoihin. Tunteiden säätelyllä on havaittu olevan vahva yhteys mielenterveyteen. Tässä tutkielmassa tunteiden säätelyn keinot ovat rajattu yhteen mielenterveyden kannalta hyödylliseen keinoon (kognitiivinen uudelleenarviointi) ja yhteen mielenterveyden kannalta haitalliseen keinoon (tunnetilojen tukahduttaminen). Kiinnostuksen kohteena oli myös, onko koherenssin tunteella eli suhtautumisella elämään vaikutusta tähän muutokseen. Lisäksi tarkasteltiin Suomen mielenterveysseuran kurssille asettamia tavoitteita. Kursseille osallistuneet vastasivat kyselyyn ennen ja jälkeen kurssin. Perustietojen, kuten iän, työllisyyden, koulutustaustan ja kurssille asetettujen odotuksien lisäksi, ensimmäisessä kyselyssä mitattiin suhtautumista tunteisiin sekä koherenssin tunnetta. Toisessa kyselyssä toistettiin tunteisiin suhtautumisen mittari ja esitettiin lisäksi väittämiä kurssin tavoitteiden toteutumiseen liittyen. Kyselyihin vastasi osallistujia 17 eri kurssilta ympäri Suomea. Analyysiin hyväksyttiin mukaan 156 vastaajaa, joiden vastaukset olivat yhdistettävissä toisiinsa. Kokemukset käytetyistä tunteiden säätelyn tavoista muuttuivat kurssin aikana mielenterveydelle hyödyllisempään suuntaan. Muutokset kognitiivisessa uudelleenarvioinnissa olivat tilastollisesti merkitseviä. Muutokset tunnetilojen tukahduttamisessa olivat tilastollisesti vain suuntaa antavia. Koherenssin tunteella ei ollut vaikutusta muutoksiin tunteiden säätelyssä. Koherenssin tunne ja tunteiden säätelyn keinot olivat yhteydessä toisiinsa, joskin yhteys oli heikko. Vahvempi koherenssin tunne oli yhteydessä mielenterveydelle hyödyllisempään tapaan säädellä tunteita. Heikompi koherenssin tunne taas oli yhteydessä mielenterveydelle haitallisempaan tapaan säädellä tunteita. Kurssien koettiin lisäävän tietoa mielenterveydestä ja auttavan huolehtimaan omasta ja läheisten mielenterveydestä. Lisäksi sen koettiin auttavan ihmissuhteissa sekä jaksamaan arjessa ja työssä. MTEA1-kurssin kaltaisella interventiolla on mahdollisuus vaikuttaa ainakin siihen, miten ihmiset arvioivat tunteitansa säätelevän. Muutoksia tapahtui siitä huolimatta, että kurssi ei keskittynyt pelkästään tunteiden säätelyyn. Kurssille asetetut tavoitteet toteutuivat osallistuneiden arvioiden mukaan hyvin. Erityisesti kurssille osallistuneet kokivat saaneensa työkaluja omasta mielenterveydestään huolehtimiseen. Tunteiden säätelyn kehittymisen hyödyt voivat olla merkittäviä ihmisten mielenterveydelle, joten näitä keinoja kehittäviin interventioihin on kannattavaa panostaa. Tässä tutkielmassa keskityttiin vain kahteen tunteiden säätelyn keinoon, joten tulevaisuudessa tutkimusta olisi hyödyllistä laajentaa käsittämään myös muita tunteiden säätelyn keinoja.
Now showing items 1-2 of 2