Browsing by Subject "modaalinen lauseadverbiaali"

Tutkielmassa tarkastellaan modaalisten lauseadverbiaalien esiintymistä oppijanruotsissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä modaaliset lauseadverbiaalit esiintyvät kielenoppijoiden teksteissä eri taitotasoilla, ja miten lauseadverbiaalien käyttö eroaa L1- ja L2-ruotsissa. Kielenoppijoiden tekstejä verrataan kahteen eri ensikielen aineistoon: oppikirjateksteihin ja blogiteksteihin. Vertailulla pyritään havaitsemaan modaalisten lauseadverbiaalien mahdollista yli- tai alikäyttöä kielenoppijoiden teksteissä. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan automaattisesti annotoitujen korpusten soveltuvuutta tämän tyyppiseen tutkimukseen. Tutkimus on korpuspohjainen, ja analyysin teoreettisena pohjana toimii kontrastiivinen välikielianalyysi. Tutkimusmateriaali koostuu yhteensä 25:ä Göteborgin yliopiston Språkbankenin korpuksesta. Taitotasoa tutkimuksessa mitataan Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen (CEFR) mukaisesti. Tutkimus osoittaa, että modaalisten lauseadverbiaalien käyttö alkaa oppijankielessä taitotasolla A2 sanan kanske käytön alkamisen myötä. Suuremmissa määrin modaalisten lauseadverbiaalien käyttö alkaa kuitenkin vasta taitotasolla B1. Kielitaidon kehittyessä paitsi modaalisten lauseadverbiaalien esiintyvyys, myös niiden leksikaalinen variaatio teksteissä kasvaa. Kanske on selvästi yleisin modaalinen lauseadverbiaali oppijanruotsissa, minkä voidaan olettaa johtuvan ennen kaikkea sanan monikäyttöisyydestä. Myös ju esiintyy yleisesti kielenoppijoiden teksteissä tasolta B1 lähtien, mikä selittynee sanan runsaalla esiintyvyydellä sekä oppikirjateksteissä että puhekielessä. Muista modaalisista lauseadverbiaaleista erityisesti verkligen, naturligtvis ja egentligen esiintyvät yleisesti kielenoppijoiden teksteissä. Vertailu ensikielen aineistoihin osoittaa, että mahdollista modaalisten lauseadverbiaalien alikäyttöä esiintyy kielenoppijoiden teksteissä sanojen väl ja gärna osalta, kun taas sanaa naturligtvis voidaan materiaalin perusteella epäillä ylikäytettävän. Varmojen johtopäätösten tekeminen tämän tutkimuksen materiaalin pohjalta ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan edellyttää lisää tutkimusta aiheesta, sillä mahdollinen lauseadverbiaalien yli- tai alikäyttö saattaa selittyä eri tekstityyppien välisillä eroavaisuuksilla. Tutkimuksessa osoitetaan myös automaattisen annotoinnin vaikuttavan vääristävällä tavalla tutkimuksen lopputuloksiin, minkä johdosta tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Tutkimuksessa todetaan, että tutkimusmateriaalin edustavuuteen, eri materiaalien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen sekä automaattiseen annotointiin liittyvät ongelmat vaikuttavat merkittävästi tulosten luotettavuuteen. Tämän vuoksi varmoja johtopäätöksiä modaalisten lauseadverbiaalien käytöstä oppijanruotsissa ei tämän tutkimuksen perusteella voida tehdä, vaan tulokset tulee nähdä suuntaa antavina. Tutkimus luo kuitenkin hyvän pohjan jatkotutkimuksille aiheesta ja tarjoaa myös hyödyllistä tietoa automaattisen annotoinnin tämänhetkisistä mahdollisuuksista ja haasteista.