Browsing by Subject "moderaatio"

Tutkielman tavoitteena on lisätä tietämystä populistisen radikaalioikeiston normalisoitumisesta Suomessa. Tutkielmassa tutkitaan Perussuomalaisten havaitun medianäkyvyyden epäsuoraa yhteyttä Perussuomalaisiin kohdistuviin asenteisiin, kun sosiaaliset normit välittävät tätä yhteyttä sekä sukupuoli ja poliittinen orientaatio muokkaavat sosiaalisten normien välittämiä yhteyksiä. Oletettujen yhteyksien pohjalta muodostettiin kaksi mallia: toisessa moderaattorina on sukupuoli ja toisessa poliittinen orientaatio. Sosiaaliset normit jakautuvat tutkielmassa deskriptiivisiin ja injunktiivisiin normeihin. Tutkielman kontekstissa deskriptiiviset normit kohdistuvat esimerkiksi havaintoihin Perussuomalaisten vallitsevuudesta ja suosiosta, kun taas injunktiiviset normit uskomuksiin muiden suomalaisten suhtautumisesta puolueeseen. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto koostuu vuonna 2019 verkkoympäristössä suoritetusta kyselytutkimuksesta. Muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu regressioanalyysiin perustuvan ehdollisen prosessianalyysin avulla, joka mahdollistaa moderaation ja mediaation samanaikaisen tarkastelun. Mittareiden muodostamiseen käytettiin korrelaatio- ja faktorianalyysiä. Lisäksi regressioanalyysin oletusten toteutumista tarkasteltiin vielä yhden askeleen regressioanalyysin avulla. Tutkimustulokset tukevat pääosin asetettuja hypoteeseja. Perussuomalaisten havaittu medianäkyvyys on voimakkaammin yhteydessä miesten deskriptiivisiin normeihin kuin naisten, minkä lisäksi poliittisesti konservatiivisemmat vastaajat havaitsevat Perussuomalaiset normatiivisemmaksi kuin liberaalimmat. Lisäksi deskriptiiviset normit ovat yhteydessä naisten ja liberaalien kielteisempiin asenteisiin Perussuomalaisia kohtaan, kun taas injunktiiviset normit ovat yhteydessä miesten ja konservatiivisempien vastaajien myönteisempiin asenteisiin. Deskriptiivisten normien on aiemmin huomattu olevan yhteydessä kielteisiin asenteisiin ja injunktiivisten myönteisiin asenteisiin äärioikeistoa kohtaan. Tutkielmassa ilmenevät sukupuolen ja poliittisen orientaation mukaan ehdolliset yhteydet tuottavat lisää tietoa oikeistopopulismin normalisoitumismekanismeista, sillä nämä prosessit vaikuttaisivat eroavan naisten ja miesten sekä liberaalien ja poliittisesti keskelle sijoittuvien välillä.