Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "moderni teollinen puurakentaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Varjo, Anu (2019)
    Hangon Tulliniemen Kauttakulkuleiri tarjosi mahdollisuuden tutkia pienen kaupungin kokoisen sotilasleirin rakentumista ja katoamista alkuperäisen käytön päätyttyä. Alkuperäinen rakennuskanta oli tehdasvalmisteisia rakennuksia, joiden valmistus ja käyttö yleistyivät Suomessa 1940-luvun alussa. Yksi tutkimuksen tavoite oli selvittää, että olivatko rakennukset suomalaisen Puutalo Oy:n tuotteita, sillä muualla Euroopassa valmistaloteollisuutta oli ollut jo vuosikymmeniä. Toinen tavoite oli selvittää, että minkälaisia muuta rakennuskanta oli ollut tutkittavaksi säilyneiden kolmen parakin lisäksi. Lopuksi haluttiin tarkastella valmistalon elinkaaren päättymistä ja sitä, minkälainen tutkimuskohde valmistalo voi olla kokonaan tuhoutuneena. Olemassa olevien rakennusten tutkimus on pääasiassa historiallisen ajan rakennusarkeologiaa, jonka aineistona olivat kolme vielä huonokuntoisena olemassa olevaa, alkuperäistä parakkia. Parakkien inventoinnin ja dokumentoinnin tuloksia verrattiin arkistosta ja kirjallisuudesta saatuihin tietoihin Puutalo Oy:n parakeista. Valmistalojen arkeologisoitumisprosessin arviointi pohjautui historiallisen ajan kaivausmenetelmiin. Modernin ajan tutkimuskohteista oletetaan olevan dokumentaatiota ja kirjallisia lähteitä, mutta tässä tapauksessa näin ei ollut. Kirjallisesta aineistosta ei selvinnyt minkälaisia rakennukset olivat tarkalleen ottaen olleet. Puutalo Oy:n arkistolähteistä ei löytynyt suoraan Hankoon viittaavia rakennuspiirustuksia eikä parakkien peruspiirtuksia, joihin olemassa olevia parakkeja olisi voinut verrata. Arkistolähteiden ja olemassa olevien parakkien vertailun perusteella on kuitenkin hyvin varmaa, että Hangon parakit voisivat olla Puutalo Oy:n PS-parakin versioita. Olemassa olevien ja jo tuhoutuneiden Hangon parakkien perusteella voidaan arvioida, miten teollinen valmisrakennus käyttäytyy elinkaarensa päässä ja minkälainen arkeologinen tutkimuskohde siitä tulee. Suomessa on vastaavalla menetelmällä tehtyjä, samanikäisiä valmisrakennuksia huomattavia määriä, mutta niitä ei ole aikaisemmin tutkittu arkeologisina kohteina.