Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "modifikaatio"

Sort by: Order: Results:

  • Kemppainen, Aapeli (2019)
    Ateroskleroosi on maailmanlaajuisesti merkittävä, hitaasti kehittyvä suurten ja keskisuurten valtimoiden sairaus, jonka komplikaatiot aiheuttavat huomattavan määrän kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta vuosittain. Sairautta on pidetty aikaisemmin aineenvaihdunnallisena tilana, jossa verisuonissa kiertävä kolesteroli kertyy verisuonen seinämään, mutta yhä enemmän ateroskleroosi mielletään tulehdukselliseksi sairaudeksi, jossa jatkuva matala-asteinen tulehdus on keskeinen tekijä taudin patogeneesissä. Nykyinen lääkehoito perustuu pitkälti hyperkolesterolemian hoitoon, mutta tulehdusta hoitamalla on myös onnistuttu vähentämään sydän- ja verisuonitapahtumia ja tulevaisuudessa tulehduksen lääkehoito voi korostua. Lipoproteiinien merkitystä ateroskleroosin patogeneesissä ei voida kiistää, sillä ilman sopivaa lipoproteiiniprofiilia (veressä) ei voi tautia kehittyä. Lipoproteiinit kantavat veressä lipidejä ja pääsevät verenkierrosta verisuonen seinämään. Seinämässä lipoproteiinit altistuvat monenlaiselle muuntumiselle. Monet hapettavat tekijät, fosfolipaasi, sfingomyelinaasi sekä muut entsyymit muokkaavat lipoproteiinien, ennen kaikkea LDL:n (low density lipoprotein), rakennetta, jolloin ne sitoutuvat helpommin verisuonen seinämässä solunulkoiseen tilaan, aggregoituvat sekä päätyvät makrofagien fagosytoimiksi. Epätasapaino lipoproteiinien kuljettamien lipidien virtauksessa verisuonen seinämään ja siitä pois johtaa lopulta lipidien kertymiseen. Makrofagit ovat tärkeitä soluja sekä verisuonen seinämän normaalissa aineenvaihdunnassa että ateroskleroosin kehittymisessä. Fagosytoituaan lipoproteiineja makrofagi prosessoi ne ja luovuttaa ylimääräisen kolesterolin eteenpäin. Kun kolesterolia kertyy soluun enemmän kuin mitä se pystyy luovuttamaan, muodostuu vaahtosoluja, jotka sisältävät ylimäärin kolesterolia ja muita lipidejä. Lipoproteiinien kertyessä makrofageihin, ne erittävät tulehdusta edistäviä välittäjäaineita. Endoteelisolut ovat toinen merkittävä solutyyppi verisuonen seinämässä. Ne säätelevät verisuonen läpäisevyyttä ja niihin vaikuttavat erityisesti muiden solujen erittämät välittäjäaineet. Myös lipoproteiineilla on suoria vaikutuksia endoteelisoluihin. Tässä tutkimuksessa altistettiin makrofageja ja endoteelisoluja luontaisille sekä muokatuille lipoproteiineille. Makrofagien osalta tavoitteena oli tutkia, miten lipoproteiinit vaikuttavat niiden interleukiinien (IL) eritykseen ja miten lipoproteiinien koko muuttuu altistuksen aikana. Endoteelisolujen kohdalla selvitettiin myös, miten lipoproteiinit vaikuttivat solujen geenien luentaan. Hapetetun VLDL:n (very-low density lipoprotein) todettiin aiheuttavan IL-1-erityksen makrofageista. Muilla muokatuilla lipoproteiineilla ei löydetty olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta IL-1- tai IL-18- eritykseen. Endoteelisolut eivät erittäneet kyseisiä interleukiineja vuorokauden lipoproteiinialtistuksen jälkeen. Sekä makrofagit että endoteelisolut pienensivät VLDL:n ja hapetetun VLDL:n partikkelikokoa. LDL-partikkeleiden osalta makrofagit pienensivät lähinnä vain sfingomyelinaasilla muokatun LDL:n partikkelikokoa. Endoteelisolujen geenien luennassa ei havaittu muutosta endoteelisoluille ominaisista geeneistä mesenkymaalisoluille ominaisiin geeneihin, vaikka valomikroskoopilla nähtiin muutos endoteelisolujen morfologiassa.