Browsing by Subject "monikielinen työyhteisö"

The purpose of this thesis was to disclose the current views of Finnish and English language use and development in a multiculturalising Finnish service industry company from its personnel and their views of the future changes in the use of working languages. The research is topical as the foreign workforce in the industry keeps growing and the Finnish population is becoming more multilingual. So far there has been little research on the working languages of Finnish companies, as the research has mainly focused on multinational companies. The aim of the thesis is to find prevailing differences of views about the meaning of languages in multilingual working life from a phenomenographic point of view. Views have been outlined to the themes of everyday work, foreign language development and future working language. The language choices in work situations are studied from the perspectives of language skill development and situations of communication. In the study, seven people from four different organizational areas were interviewed: workers, supervisors, manager-level supervisors, and a member of the training team. The interview material was analyzed with phenomenographic methods using the Atlas.ti software. The results of the thesis show that there are regional differences in the importance of languages in everyday work within the service industry company. In work communities, the choice of language was based on the language skills shared by the members of the community. In situations where the employee did not have sufficient skills in the Finnish language, communication was facilitated by common languages of the work community. The respondents felt that the importance of the English language in the company will increase as the share of foreign workforce in the industry increases. The employees saw the importance of English language skills increasing at the supervisor level, but at the same time they also felt that the use of the English language acted as a slowing factor for foreign workers' learning of the Finnish language in everyday work.

Maisterintutkielmassani keskityn suomen kielen oppimiseen myymälätyöyhteisössä. Tutkimuskohteena on vähittäiskaupan alalla toimivan yrityksen pienikokoiset myymälät. Tarkastelen, millaisia käytänteitä myymäläpäälliköt soveltavat tukeakseen ulkomaalaistaustaisen työntekijän suomen kielen oppimista myymälätyöyhteisössä, ja millaista kielellistä tukea työpaikka ja työyhteisö tarjoavat ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle. Teoriaosassa esittelen aiempaa suomen kielen oppimista työelämässä käsittelevää tutkimusta ja selkokielistä viestintää. Tutkielmaa varten olen haastatellut viittä myymäläpäällikköä, joista työn aineistoksi valitsin kolme. Näin ollen työn aineisto koostuu kolmesta suomenkielisestä tallennetusta ja litteroidusta haastattelusta, jotka keräsin vuonna 2021 joulukuussa verkon kautta. Aineiston analyysissa käytin metodina sisällönanalyysia. Haastatteluaineiston analyysista käy ilmi, että myymäläpäälliköt käyttävät monia suomen kielen oppimista edistäviä käytänteitä. Puheen mukauttamisen keinoina nousevat esille toistaminen, selkeä artikulointi, toisin sanoin sanominen, rauhallinen puhenopeus, huomion kiinnittäminen sanavalintaan ja eleiden käyttö. Nämä tavat pitää sisällään useita suullisen selkokielisen vuorovaikutuksen elementtejä. Ohjaajina ja perehdyttäjinä myymäläpäälliköt ovat huomanneet toimiviksi tilanteiden jälkeen reflektoinnin tukemisen ja palautteen antamisen, tilannekohtaisen kielellisen mallin tarjoamisen ja tarvittaessa tukihenkilönä toimimisen. Lisäksi he ohjeistavat uusia asioita toistuvasti, määräävät työntekijälle kielitaitotasoa vastaavan tuen sekä suosivat palautteen antamista kasvokkain. Tiedon ymmärtämisen varmistamiseksi myymäläpäälliköt käyttävät katsekontaktia, kysyvät varmistuskysymyksiä, pyytävät sanallistamaan annettua tietoa, havainnollistavat tai käyttävät konkreettisia verbaalisia esimerkkejä, näyttävät työtehtävistä malliesimerkin tai tekevät sen yhdessä. Myymäläyhteisön kielenkäyttöön opastamisessa myymäläpäälliköt pyytävät työntekijöitä sanallistamaan työtehtäviä, selittävät myymälätyöyhteisön sanoja ja lyhenteitä ja rohkaisevat ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä siihen, että uusia sanoja tallennettaisiin (esimerkiksi henkilökohtaiseen vihkoon). Näiden käytänteiden lisäksi he tekevät ulkomaalaistaustaisen työntekijän kanssa suullisen sopimuksen kielen korjaamisesta, käyttävät apukieliä, selittävät puhekielisiä sanoja ja kiinnittävät huomiota eri kielenkäytön rekistereihin (varsinkin teitittelyyn). Suomen kielen oppimista edistäviä kielikäytänteitä ei ole aikaisemmin tutkittu myymäläyhteisössä, joten jatkotutkimuksien aiheita olisi monenlaisia. Koska oma aineistoni perustuu myymäläpäälliköiden omiin kertomuksiin, olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi keskusteluanalyysin avulla, mitä myymäläpäälliköt käytännössä tekevät, kun he kommunikoivat ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä kanssa. Toisaalta voisi jatkossa tutkia myymälätyöympäristöä myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden näkökulmasta esimerkiksi funktionaalisen oppimiskäsityksen valossa. Jatkotutkimuksissa voisi pohtia myös myymäläpäälliköiden ehdottamia uusia käytänteitä tutkimusten valossa.