Browsing by Subject "monikielinen vuorovaikutus"

Maisterintutkielmassa tarkastellaan yhden suomea toisena kielenä puhuvan henkilön oma-aloitteisia puheenvuoroja monikielisessä työkokouksessa. Fokuksessa on, millaisia oma-aloitteisia vuoroja hän tuottaa ja samalla kiinnitetään huomiota siihen, missä yhteydessä hän puhuu oma-aloitteisesti. Tavoitteena on havainnoida, mitkä tekijät edistävät tai heikentävät S2-puhujan osallistumista, ja löytää osallistumista tukevia käytänteitä. Tutkimusaineisto on kerätty osana Helsingin yliopiston Osallistumisen keinot monikielistyvässä työelämässä -hanketta ja koostuu yhdestä kahden tunnin pituisesta videoidusta erään kulttuurialan järjestön kokouksesta, johon osallistuu kaksi järjestön venäjänkielistä työntekijää ja yksi yhteistyötahon suomenkielinen työntekijä. Tutkimuksessa keskitytään vain toisen, heikommin puhuvan venäjänkielisen vuoroihin. Kokouksessa keskustellaan suomen, englannin ja venäjän kielellä. Osallistujat suunnittelevat kulttuurialan järjestön ja yhteistyötahon yhteistä hanketta. Kokous on melko vapaamuotoinen. Siinä ei ole puheenjohtajaa, mutta keskustelun aiheet on karkeasti ennalta määritetty. Menetelmäksi on valikoitunut keskustelunanalyysi, jotta saataisiin pienimpiäkin vuorovaikutuksen ilmiöitä näkyviksi. Perinteistä menetelmää täydentää multimodaalinen litterointi, joka antaa kattavamman kuvan vuorovaikutuksesta ottamalla huomioon myös kehollisuutta kuten eleitä ja katseita. Analyysissa kategorisoin kakkoskielisen puhujan puheenvuorot puhetoiminnon perusteella. Yleisimmät puhetoiminnot ovat lisäys, kysymys ja omien näkemyksien esittäminen. Lisäksi tarkastelin kakkoskielisen puhujan epäonnistuneita yrityksiä päästä ääneen saadakseni tietoa siitä, mitkä seikat heikentävät tai edistävät hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Analyysista on käynyt ilmi, että kakkoskielinen puhuja hyötyy yhteistyöstä muiden osallistujien, erityisesti lähiesihenkilönsä, kanssa. Edullisesti kakkoskielisen osallistumiseen vaikuttaa, että hän jakaa monia kokemuksia ja taustatietoa lähiesihenkilönsä kanssa, mikä helpottaa osallistumista niukoin kielellisin resurssein. Myös esihenkilön huomiolla on vaikutusta. Puhuessaan hän kiinnittää huomiota kakkoskieliseen ja tarkistaa, pysyykö tämä kärryillä. Näin hän huomaa myös kakkoskielisen yrityksiä päästä ääneen ja auttaa hänet puhumaan Analyysi osoittaa, että kun kakkoskielinen puhuja pysyy aktiivisena keskustelun aikana, hänellä on paremmat mahdollisuudet tuottaa oma-aloitteisia vuoroja. Lisäksi kokouksen monikielinen luonne näyttää tukevan kakkoskielisen osallistumista, ja ylipäätään keskustelun etenemistä.