Browsing by Subject "monikulttuuriset perheet"

Ennen 1990-luvulla alkanutta maahanmuuttajien aaltoa Etelä-Koreaa pidettiin etnisesti hyvin homogeenisenä, ja korealaiset ovatkin tavallisesti korostaneet kansallista yhtenäisyyttä ajatuksella jaetuista esi-isistä. Väestölliset muutokset, kuten ulkomaalaistaustaisten ihmisten ja monikulttuuristen perheiden määrän lisääntyminen yhteiskunnassa, haastavat perinteisiä ajatusmalleja, minkä vuoksi on tärkeää tutkia muutoksiin liittyviä asenteita. Tästä syystä pro gradu -tutkielmani käsittelee korealaisten asenteita kansainvälisiä pariskuntia ja monikulttuurisia perheitä kohtaan. Seka-avioliittojen esiintymisen yhteiskunnassa on todettu osittain tarkoittavan, että ihmisillä on avoimuutta sekä mahdollisuuksia ryhmien väliseen kanssakäymiseen, minkä vuoksi tutkielma lähestyy asenteita kontaktihypoteesin kautta. Kontaktihypoteesin mukaan ryhmienvälinen positiivissävytteinen kontakti voi vähentää ennakkoluuloja ja parantaa asenteita ryhmien välillä. Välillisen kontaktin hypoteesi sen sijaan esittää, että pelkkä tieto oman ryhmän jäsenen läheisestä suhteesta toisen ryhmän jäseneen voi muuttaa asenteita positiivisemmiksi. Näiden teorioiden perusteella tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttavatko suora ja välillinen kontakti sekä kanssakäymiseen liittyvät normit asenteisiin kansainvälisiä pareja ja monikulttuurisia perheitä kohtaan Koreassa. Samalla tarkastellaan, millä muilla tekijöillä voi olla vaikutusta asenteisiin. Tutkielma selvittää myös, millaista monikulttuurisuuspolitiikkaa Korean hallitus harjoittaa ja mitä vaikutuksia sillä on kansainvälisiin pariskuntiin ja heidän perheisiinsä. Aineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella, joita jaettiin korealaisten keskuudessa internetin kautta. Tämän lisäksi aineistona käytettiin aiheeseen liittyvää olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta sekä uutisartikkeleita. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kontaktin ja asenteiden välillä on vain heikko positiivinen korrelaatio, mutta muuten tulokset viittaavat yhteyden olemassaoloon: asenteet ovat positiivisempia niillä, jotka ovat säännöllisessä kontaktissa ulkomaalaisten kanssa joko suoraan tai välillisesti. Kanssakäymisen normien positiivisuudella tai negatiivisuudella ei näytä olevan vaikutusta asenteisiin. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat parisuhteen tyyppi (seurustelu, avioliitto, lasten hankinta), sukupuoli, ikä ja se, puhutaanko suhteista yleisesti vai itse vastaajan kohdalla. Yleisesti ottaen vastaajat vaikuttavat avoimilta ajatukselle kansainvälisistä parisuhteista ja monikulttuurisista perheistä, mutta vastaajien pieni määrä ja taustojen yksipuolisuus johtavat siihen, ettei tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia korealaisia. Hallituksen monikulttuurisuuspolitiikka keskittyy lähinnä kansantaloudellisten tavoitteiden toteuttamiseen. Koska monikulttuuriset perheet nähdään ratkaisuna alhaisen syntyvyyden nostamiseen, niitä tuetaan erilaisilla assimilaatio-ohjelmilla. Toisaalta monikulttuurisuuspolitiikan patriarkaalisuus jättää usein huomiotta pariskunnat, jotka koostuvat korealaisesta vaimosta ja ulkomaalaistaustaisesta miehestä. Kuitenkin on mahdollista, että valtion tuki tekee kansainvälisistä parisuhteista yleisempiä, minkä seurauksena myös asenteet paranevat tulevaisuudessa.