Browsing by Subject "monilukutaito"

Now showing items 1-6 of 6

Aineenopettajien tavat hyödyntää kirjallisuutta opetuksessa Lukuklaani-tutkimusaineiston mukaan

Kuusisto, Mari (2022)

Tutkielmani käsittelee sitä, miten yläkoulun muut aineenopettajat kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tai suomi toisena kielenä opettajat hyödyntävät kirjallisuutta opetuksessaan. Tutkin aihetta nuorten heikon lukutaidon ja monilukutaidon näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää keinoja, joilla kirjallisuuden käyttöä voitaisiin lisätä opetuksessa. Monilukutaitonäkökulma laajentaa vastausten tulkintaa, sillä se on yksi uusimman opetussuunnitelman mukaisista laaja-alaisista osaamisen alueista. Tutkimusaineistona on Lukuklaani-hankkeen alkukartoituskyselyllä hankittu materiaali, joka koostuu yläkoulun aineenopettajien vastauksista ympäri Suomen. Kyselymateriaalista olen rajannut pois äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomea toisena kielenä opettavat opettajat. Lisäksi olen rajannut aineiston tutkimustani varten kolmeen kyselyn kysymykseen. Analysoin tutkimusmateriaalia kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän ja laadullisen sisällönanalyysin avulla. Kiinnitän huomiota myös vastausten kielellisiin piirteisiin. Aineistoni perusteella yläkoulun aineenopettajat eivät pääasiassa lueta koskaan tai useammin kuin harvemmin kokonaisia tieto-, kauno- tai sarjakuvia osana opetustaan. Kuitenkin 52 prosenttia vastaajista kokee tietokirjallisuuden erittäin tai melko tärkeäksi, vaikka kaunokirjallisuuden kohdalla samaa mieltä on vain noin 28 prosenttia. Tutkimustulokset siis korreloivat sen kanssa, miten tärkeänä opettajat pitävät kirjallisuuden käyttöä oppiaineessaan. Jos kirjallisuutta ei näe tärkeänä, on loogista, ettei sitä silloin luetakaan. Mielenkiintoista kuitenkin on, että luettamisprosentti on sama tieto- ja kaunokirjallisuuden kohdalla, vaikka hieman yli puolet vastaajista näkee tietokirjallisuuden tärkeänä. Analyysin tuloksena kirjallisuuden käyttötavoista muodostuu kuusi erilaista kategoriaa, jotka ovat lukeminen, tiedonlähde, opetuksen rikastaminen, oppiainesidoksiset kirjallisuuden käyttötavat, laajan tekstikäsityksen mukaiset käyttötavat ja eriyttäminen. Näistä suurimmat ovat selkeästi lukemiseen liittyvät käyttötavat ja kirjallisuuden hyödyntäminen tiedonhaussa. Kirjallisuuden käyttötavat eivät korreloi sen kanssa, miten tärkeänä opettajat näkevät kirjallisuuden. Vastaajat osoittavat melko selkeästi, ettei kaunokirjallisuus ole heille tärkeää ja tietokirjallisuuden kohdallakin vain noin puolet kokee sen tärkeäksi. Siksi on yllättävää, että puolet vastaajista kuitenkin kertoo, miten hyödyntää kirjallisuutta opetuksessaan. Tämä voi kertoa siitä, etteivät vastaajat osaa nähdä kirjallisuuden arvoa opetuksessa. Nuorten heikon lukutaidon näkökulmasta on myönteistä, että erilaisia käyttötapoja tulee tutkimuksessa esiin niinkin paljon. Myös monilukutaidon näkökulmasta käyttötapojen monipuolisuus on hyvä asia. Mitä enemmän eri tavoin ja mitä erilaisimpia tekstejä opettajat opetuksessaan hyödyntävät, sitä paremmin oppilaiden monilukutaidot karttuvat. Mutta vaikka käyttötapoja aineistosta nouseekin esiin paljon, kokonaisteosten luettamattomuus ja se, ettei kirjallisuutta nähdä laajasti tärkeänä, lähettävät huolestuttavaa viestiä koulumaailmasta. Onkin tärkeää pitää huolta siitä, että opettajat ymmärtävät, mistä monilukutaidossa on kyse ja että sen opettaminen on jokaisen opettajan jokapäiväinen tehtävä.
Matikan kuvat : kuvien merkitys alakoulun matematiikan oppimateriaaleissa

Lehtoranta, Riitta (2020)

Tiivistelmä - Referat - Abstract Aims. Our cultur is getting pictorial at a tremendious rate. The number of pictures around us is very plentiful. We often take pictures as an obvious part of learning materials. Yet their importance for learning has been studied very little. I seek to gain insight into the perceptions teachers have of the importance of pictures in primary school maths learning materials. I also try to clarify the teachers’ thoughts on the descriptions of a good teaching picture. It was assumed that pictures in a learning material play a major role in the mathematics learning of a primary school pupil. Previous studies have shown that the use of pictures in teaching mathematics is useful for learning especially when pictures are closely related to both the subject being learned and the world of childrend’s experiences. Methods. The research data was collected between June and November 2017 by interviewing seven pre-primary and class teachers from the Helsinki Metropolitan Area. The teachers had several years of experience teaching mathematics in primary school. The analytical approach was to analyse the content through a thematic interview. The theme was the use of pictures in mathematics teaching. Results and conclusions. The teachers felt that the use of pictures was an important or very important part of teaching mathematics. The clarity of the pictures and the signifigance of everyday life were important criteria for a good teaching picture. In addition to the finished pictures it was considered important to make the teacher’s and the pupil’s own drawings.The concept of a picture also included operational tools and the observable environment. Challenges appeared in the pupils’ difficulty in perceiving pictures and the lack of ability to train in image literacy. The importance of pictures for learning is great, both based on previous studies and this thesis. The use of pictures in teaching will continue to be an important part of learning mathematics.
Monilukutaidon ilmeneminen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisissa aapisissa

Salonen, Sofia (2016)

Constant increase of communication tools and possibilities has led to the place, where people need diversal reading and writing skills to act in the society. These divergent literacy skills have also been introduced in Finnish national core curriculum 2014 as a new term and goal called "multiliteracies". Multiliteracies highlights diverse literacy environments and skills to interpret and produce diverse texts through all schoolgrades. However, many studies have shown that the effect of the curriculum in the concrete teaching event is weak, even non-existent. Instead the textbooks would seem to direct teaching events stronger than curriculum. That is why publishers and schoolbook writers have a great responsibility as core curriculum interpreters and educational improvers. My focus in this study is to find out, how multiliteracy as dimension of board-based competence appears in abc-books made by new national curriculum. I observed this phenomenon through two focusing themes which were diverse text environment and interpretation and production of different texts. My research data consisted of two abc-books made by Finnish national core curriculum 2014. To improve reliability the abcbook authors participated in different stages of my study. At first they defined how the goal of multiliteracy is noticed in their abcbook and later they gave comments about the results. This study was a qualitative research and content analysis served as the analysis method of the data. The genremap used (Martin & Rose 2012) as a basis of analysis was created within the range of genrepedagogy. This map of genres in school devided texts in tree genrefamily, which were engaging genrefamily, informing genrefamily and evaluating genrefamily. These tree genrefamilies however, were further divided into more exact genres. This study indicates that the goal of multiliteracy has been systematically taken into consideration in the abc-books. All tree genrefamilies were represented. Nevertheless, the results showed that different genres were not examined equally. Engaging texts were emphasized and the role of evaluating text was minor. Informing texts had some representation. Tasks of the abc-books encouraged pupils to use and to produce different texts. Attention was paid to the versatile handling of different genres in tasks which aim especially at the production. The results of my study open points of view to how multiliteracy is contained in the abc-books at the moment.
Monilukutaito varhaiskasvatuksessa : etnografinen tutkimus monilukutaidon näyttäytymisestä varhaiskasvatuksessa

Mauno, Antti (2020)

Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives: The purpose of this study is to highlight ways and methods to support and teach multiliteracy in early childhood education. The theoretical framework of the study defines the concept of multiliteracy. The concept of multiliteracy is based on the changes in literacy in modern society, as well as the perspective of sociocultural learning and socio-semiotic views of the text according to a broad comprehension and the text with its various meanings. In this research, multiliteracy is seen as a mode of operation and pedagogy. The theoretical framework of the study describes the pedagogy of multiliteracy, taking into account the change in the operating culture of early childhood education. The aim of this study is to provide information on the demonstration of multiliteracy in early childhood education. The research question took the form of a theoretical frame of reference: how multiliteracy looks like in early childhood education. How do teachers interpret the concept of multiliteracy in their work and how does multiliteracy appear in kindergarden groups of early childhood children? Methods: Staff from three kindergarden groups and three early childhood education teachers participated in the study. This study is a qualitative study. It´s data acquisition strategy is ethnography. The research material was acquired through fieldwork: participatory observations and thematic interviews. The analysis of the data was carried out by cross-reading the it and by means of close construction around the themes arising from the theoretical frame of reference and the data. Results and conclusions: In early childhood education, multiliteracy appeared as a culture of action that utilized texts from many different disciplines. In the daily activities of early childhood education, activities and methods that required multilingual skills were available. The concept of multiliteracy had not yet been established in the professional vocabulary of early childhood teachers. However, in accordance with the broad text concept, teachers perceived multiliteracy skills as a variety of readable signs, texts and symbols. The demonstration of multilingualism was together with the teachers' pedagogical activities and the choices they made when planning, implementing and evaluating their own pedagogical choices and the activities of the children's group.
Puhutaan eri oppiaineiden kielestä : Opettajien näkemyksiä kielitietoisuudesta

Päivinen, Erja (2017)

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella vantaalaisten opettajien käsityksiä siitä, mitä kielitietoisuudella ja kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan. Tutkimuksessa selvitetään opettajien erilaisia tapoja toteuttaa kielitietoista opetusta yksin sekä yhteistyössä toisten opettajien kanssa. Tarkoituksena on saada tietoa myös siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin kouluissa toteuttaa sekä muodostaa käsitys erilaisista kielitietoisen opetuksen toteuttamista hankaloittavista tai estävistä tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitetaan lisäksi erilaisia koulun toimintakulttuurissa ilmeneviä kielitietoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta ilmentäviä käytänteitä sekä kerätään tietoa opettajien koulutustoiveista kielitietoisuuden, kielitietoisen opetuksen sekä kulttuurisen moninaisuuden teemoihin liittyen. Aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselylomakkeella syksyllä 2016. Tutkielmassa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Osa tutkimuksen vastauksista on analysoitu kvantitatiivisesti, sillä tarkoituksena on ollut täydentää laadullisesta aineistosta saatuja tuloksia tilastollisen analyysin menetelmin. Kyselyyn osallistui 143 opettajaa, joista 52 vastaajaa työskentelee alakoulussa, 60 yläkoulussa ja loput 31 vastaajaa sekä ala- että yläkoulussa tai yhtenäiskoulussa. Tulosten perusteella opettajat suhtautuvat myönteisesti kielitietoisuuteen ja toteuttavat työssään erilaisia kielitietoisiksi mieltämiään työtapoja ja -menetelmiä. Kielitietoisuutta määritetään tavoitteen tai työkalun näkökulmasta, ja usein käsitteeseen sekoittuu erilaisia kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä elementtejä. Opettajan oma kielellisen tiedostumisen prosessi ja sen tarkastelu jäävät usein tarkasteluissa vähemmälle huomiolle. Lisäksi opettajat tuovat esille tarpeen saada käytännönläheistä koulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Opettajat tuntuvat tietävän, mistä kielitietoisuudessa on kysymys, mutta kokevat silti jonkin verran epävarmuutta tai -tietoisuutta siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin konkreettisesti toteuttaa. Tutkimus osoittaa, että koulun toimintakulttuurissa on tärkeää keskustella kieliin ja monikulttuurisuuteen liittyvistä asenteista ja kokemuksista sekä pohtia erilaisia organisatorisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteistyössä toteutettavaan kielitietoiseen opetukseen.
The role of media literacy in teaching EFL from the perspectives of policy making and teacher training

Hasan, Eva-Lisa (2021)

Media literacy is an important skill in today’s world, enabling active citizenship. As Finnish teenagers consume English-speaking media and studies have shown that teaching media literacy in EFL enhances language learning, it should be an essential part of EFL teaching. Multiliteracy, a concept including media literacy, is an essential part of the current curriculum in Finland, and requires media literacy to be taught in EFL on all levels. The aim of this study is to find out to what extent this is reality, reporting how two policy makers involved in writing the national curriculum see the current state of media literacy in EFL teaching. In addition, the study sheds light on how student teachers and teacher trainers perceive the situation. The results indicate that both pre-service and in-service teacher training on the topic is needed and that further cooperation between policy makers and teacher trainers would be highly beneficial. While all respondents agreed on the substantial benefits of teaching media literacy, it is not systematically taught in the training schools covered in this study nor do student teachers feel they receive the necessary instruction to do so in their future careers. The biggest obstacle for including media literacy in English lessons seems to be the lack of sufficient resources, time being the most prominent one. Lack of training, heterogeneous student groups and stress over student competence were also mentioned. The sample size of this study was small, and further research is needed, especially regarding the thoughts of teachers working in the field.

Now showing items 1-6 of 6

Browsing by Subject "monilukutaito"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO