Browsing by Subject "muodollisuus"

Tutkielmani käsittelee pronominaalisten ja nominaalisten puhuttelumuotojen ja kohteliaisuuden kääntämistä. Tarkastelen, miten englannin you on käännetty suomeen ja ruotsiin. Englannin you ei ilmennä määrää, joten tarkastelen, onko se käännetty käyttämällä tuttavallisempaa, epämuodollisempaa yksikön toista persoonaa vai muodollisempaa, teitittelevää monikon toista persoonaa. Tarkoituksenani on pohtia, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet kääntäjien valintoihin, eli ovatko he noudattaneet enemmän kohde- vaiko lähtökulttuurin puhuttelunormeja. Haluan myös selvittää, esiintyykö käännöksissä epäjohdonmukaisuuksia, ja sen voivatko muutokset henkilöhahmojen välisissä suhteissa selittää puhuttelumuotojen epäjohdonmukaisuuksia. Hypoteesini ovat, että kohdekulttuurilla on kääntäjiin suurempi vaikutus kuin lähtökulttuurilla, varsinkin jos nuo kulttuurit poikkeavat toisistaan, ja että teitittelyn käyttöön liittyvät alkutekstin tittelit ja arvonimet, ja uskon myös, että käännöksissä tulee esiintymään epäjohdonmukaisuuksia Tutkimusaineistoni koostuu J.K. Rowlingin kirjoittaman Harry Potter -sarjan osista ja Jaana Kapari-Jatan suomennoksista ja Lena Fries-Gedinin ruotsinnoksista niistä. Tutkimusmetodini on käännösvertailu. Vertailun avulla pystyn näkemään käännösten väliset eroavaisuudet, mutta tietysti myös eroavaisuudet alkutekstin ja käännösten välillä. Olen valikoinut sarjan kirjoista analysoitavaksi esimerkkejä, jotka edustavat kattavaksi niin pronominaalista kuin nominaalista puhuttelua eri henkilöhahmojen välillä. Ajallisen perspektiivin vuoksi olen valinnut esimerkkejä niin kirjasarjan alusta kuin lopusta saadakseni kattavan kuvan esimerkiksi siitä, vaikuttaako henkilöhahmojen aikuistuminen puhutteluun. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimivat erilaiset käännösstrategioiden, kohteliaisuuden ja puhuttelukäytäntöjen tutkimukset. Analysoin poimittuja repliikkejä erilaisten teorioiden avulla huomioiden vuoropuheluiden kontekstin ja puhujien väliset suhteet. Tutkimustulokset osoittavat, että suomennokset on suosittu enemmän tuttavallisempaa yksikön toista persoonaa, minkä vuoksi teksti on kotoutetumpi. Muodollista, teitittelevää monikon toista persoonaa on taas käytetty huomattavasti enemmän ruotsinnoksissa. Titteleillä ja arvonimillä oli vaikutusta persoonapronominien valintaa, esimerkiksi oppilaiden ja opettajien välisissä dialogeissa, mutta näiden vaikutus oli selkeämpää ruotsinnoksissa, joissa esiintyi paljon nominaalista puhuttelua, kuten arvonimiä. Suomennoksissa nominaalinen puhuttelu oli selkeästi vähäisempää, mikä johtui kääntäjän tekemistä nominaalisten puhuttelumuotojen poistoista. Käännöksissä esiintyi myös paljon epäjohdonmukaisuuksia, jotka voivat johtua, esimerkiksi siitä, ettei puhuttelumuotojen kääntämiseen kiinnitetä niin paljoa huomiota kuin esimerkiksi erisnimien kääntämiseen.