Browsing by Subject "musiikin semiotiikka"

Tässä pro gradu -työssä käsitellään espanjalaisen Fernando Sorin (1778–1839) kitarafantasioita yhdelle soittajalle. Näkökulma sävellysten analyysiin on semioottinen ja erityisesti eksistentiaalisemioottinen. Tutkimus pitää sisällään myös laajan Fernando Sorin elämäkerran, jonka lopuksi Sorin elämänvaiheita analysoidaan eksistentiaalisemioottisesta näkökulmasta. Metodologisina lähtökohtina ovat Eero Tarastin eksistentiaalisemiotiikka ja etenkin niin sanottu z-malli tai zemic-malli. Olennaisessa rolissa on myös Ratnerin, Allanbrooken ja Monellen kehittämä topos-ajattelu. Klassisen musiikkitieteen puolelta hyödynnetään erityisesti Ilmari Krohnin rytmiteoriaa ja Diether de la Motten Harmoniaoppia. Tutkimuksessa käsitellään kaikki Sorilta tunnetut 14 fantasiaa yhdelle soittajalle. Analyysien järjestys noudattelee opusnumerointia. Teokset ovat valmistuneet noin kahdenkymmenen vuoden aikana: ensimmäinen julkaistiin 1814 ja viimeinen 1835. Analyysien pohjalta todetaan, että fantasiat ovat jaoteltavissa esimerkiksi muodollisten seikkojensa puolesta, jolloin osa fantasioista jää luokkaan, jossa yhdistäviä muodollisia piirteitä ei ole. Lopussa ehdotetaan, että parempi tapa on luokitella fantasiat ilmaisullisten piirteiden perusteella. Tällöin fantasiat voidaan jakaa tanssifantasioihin, pastoraalisiin fantasioihin, virtuoosifantasioihin ja dysforisiin e-molli fantasioihin.