Browsing by Subject "musiikkituotanto"

Tutkielmassa käsitellään konserttisaliakustiikkaa äänituotannon kannalta. Työssä selvitetään miten akustiikka vaikuttaa sinfoniaorkesterin äänityksessä niin konserttitaltiointien kuin levytystenkin yhteydessä. Puolistrukturoidulla haastattelulla tutkitaan äänittäjien ja äänitystuottajien näkemyksiä siitä, miten Musiikkitalossa työskentely eroaa Finlandia-talossa äänittämisestä. Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin äänityskäytännöt. Aluksi käsitellään konserttisalien akustiikkaa ja äänitystekniikkaa. Tässä yhteydessä esitellään akustiikan kuvailemiseen tarkoitettuja termejä ja esitellään sinfoniaorkesterin äänittämisessä käytettyjä mikrofonitekniikoita. Tutkimuksen taustaksi on koottu otos Finlandia-talon ja Musiikkitalon akustiikkaa käsittelevistä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleista. Finlandia-talon akustiikasta on keskustelu aina sen avajaiskonsertista vuodesta 1971 saakka ja puutteellista akustiikkaa on yritetty useaan otteeseen korjata sekä rakenteellisilla muutoksilla että sähköakustiikan keinoin. Lisäksi käsitellään keskustelua Finlandia-talon akustiikasta Musiikkitalon suunnitteluvaiheessa. Musiikkitalon saamia arvioita verrataan Finlandia-talon saamaan vastaanottoon. Musiikkitalossa käytetään samankaltaisia mikrofonitekniikoita kuin Finlandia-talossa. Päämikrofonitekniikkana on perinteinen Decca-puu. Tämän lisäksi käytössä on AB-tekniikka. Näitä täydennetään sivu- ja lähimikrofonein. Musiikkitalossa on myös Finlandia-talosta poiketen mahdollisuus tehdä monikanavaisia 5.1 -äänityksiä. Loppupäätelmä on se, että konserttiyleisön kannalta hyvä akustiikka on hyvä myös äänitykselle. Hyvässä akustiikassa löydetään mikrofonien paikat helposti, eikä niiden etsiminen vaadi niin paljon työtä kuin haastavammassa akustiikassa. Lisäksi voidaan varauksin tehdä johtopäätös, että Musiikkitalossa tarvitaan äänittämisen yhteydessä vähemmän lisättyä, keinotekoista kaikua. Musiikkitalossa äänittäminen ilman kaikua olisi periaatteessa mahdollista. Sen sijaan Finlandia-talossa lyhyttä jälkikaiuntaa piti lähes poikkeuksetta kompensoida keinokaiun avulla.