Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "occupational accidents"

Sort by: Order: Results:

  • Nevalainen, Alina (2024)
    Vaikka väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy suun terveydenhuollossa säännöllisesti, ilmiötä on tutkittu vähän. Tutkimus pyrki selvittämään potilaan tai saattajan työntekijään kohdistamia väkivallan muotoja, väkivaltatilanteisiin myötävaikuttaneita tekijöitä, vaaratapahtumailmoituksista seuranneita jatkotoimenpiteitä sekä eri raportointimenetelmien tuottaman tiedon eroja. Aineisto koostui Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon henkilöstön ilmoittamista, potilaan tai hänen saattajansa aiheuttamista uhka- ja väkivaltatilanteista, jotka oli raportoitu Työsuojelupakki- ja HaiPro-järjestelmiin vuosina 2018–2022, vuoden 2021 Helsingin kaupungin sisäisessä Fiilari-kyselyssä sekä vuosien 2018, 2020 ja 2022 Kunta10-kyselyissä. Työsuojelupakista ja HaiProsta poimittiin tietoja tapahtuman luonteen, kontekstin, tapahtumapaikan, myötävaikuttaneiden tekijöiden sekä jatkotoimenpiteiden osalta. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmistoa. Henkilöstökyselyiden perusteella jopa joka kolmas suun terveydenhuollon henkilökunnasta oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa potilaiden tai heidän saattajiensa taholta. Kyselyihin verrattuna vain murto-osa uhka- ja väkivaltatilanteista ilmoitettiin vaaratapahtumien raportointijärjestelmiin. Kaikissa raportointikanavissa ilmoitettiin enemmän henkisestä kuin fyysisestä väkivallasta. Uhka- tai väkivaltatilanteeseen myötävaikuttaneina tekijöinä ilmoituksissa yleisimmin toistuivat tekijän etninen tausta tai kielimuuri sekä henkilöstön välisen tiedonkulun puutteet. Jatkotoimenpide-ehdotuksena toistui tyypillisimmin keskustelu tapahtuneesta sekä toimintamallien kertaaminen jälkikäteen kahdenvälisesti tai laajemmin työyhteisössä. Työsuojelupakista ja HaiProsta saadut aineistot olivat avovastausosioiden vuoksi yksityiskohtaisempia verrattuna Fiilari- ja Kunta10-kyselyjen aineistoihin, jotka painottuivat enemmänkin suurten massojen tavoittamiseen ja työhyvinvoinnin kokonaiskuvan kartoittamiseen. Jatkossa huomiota tulisi erityisesti kiinnittää henkilöstön turvallisuus- ja vuorovaikutusosaamiseen, tilanteiden aktiivisempaan raportoimiseen sekä raportoinnin pohjalta tehtäviin kehittämistoimiin, toimivaan tiedonkulkuun ja tilanteissa mukana olleiden työntekijöiden palautumisen turvaamiseen. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta tilanteista ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista saataisiin laajemmin tietoa.