Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ominaistilavuus"

Sort by: Order: Results:

  • Santapakka, Emmi (2024)
    Raskitus on vanha leivän leivontamenetelmä, jossa vesi-jauho-seosta fermentoidaan mik-robien avulla. Sillä on monia hyötyjä, kuten leivän vanhenemisen hidastuminen, kiven-näisaineiden biosaatavuuden parantuminen ja intensiivisempi maku. Raskituksella voi-daan myös parantaa leivän teknologisia ominaisuuksia, kuten vähentää sisuksen kovuutta ja suurentaa ominaistilavuutta. Raskitusta käytetään yleisesti ruisleivän leivonnassa, sillä rukiin α-amylaasin pitoisuus on korkea, ja raskittamisen aiheuttama pH:n lasku estää sen liiallista toimintaa leivonnan aikana. Kauraleivonta taas on kasvattanut suosiotaan vii-meisten vuosien aikana, mutta raskitus ei ole kauraleivonnassa vielä yleistä. Tämän tut-kielman tavoitteena oli tutkia, miten raskitus vaikuttaa ruis- ja kauraleipien teknologisiin ominaisuuksiin. Tutkimus toteutettiin leipomalla ruis- ja kauraleipiä erilaisten raskien avulla ja analysoi-malla niiden teknologisia ominaisuuksia. Ruisraskit valmistettiin kolmella erilaisella mikrobikombinaatiolla: SPC, C1 ja C2. Kauraraskien valmistukseen käytettiin yhtä mik-robikombinaatiota (C1), mutta raskin aktiivisena ainesosana toimi joko kauramaltaat tai idätetyt kauranjyvät. Tutkituista ominaisuuksista tärkeimmiksi lukeutuivat sisuksen ko-vuus ja leivän ominaistilavuus, sillä ne kertovat leivän laadusta. Sisuksen kovuutta tutkit-tiin rakenneprofiilianalyysillä ja ominaistilavuutta VolScan-laitteella. Näiden ominai-suuksien lisäksi selvitettiin myös leivän happamuus, kosteuspitoisuus sekä laskettiin pais-tohäviöt. Rakenneprofiilianalyysillä leivät tutkittiin yhden ja neljän päivän jälkeen lei-vonnasta, jotta voitiin tutkia raskin vaikutuksia leivän vanhenemiseen. Raskituksen huomattiin parantavan leipien teknologisia ominaisuuksia, koska leivän si-suksen kovuus väheni ja ominaistilavuus suureni. Leivän vanheneminen hidastui raskin käytön myötä. Ominaisuuksien parantuminen oli riippuvainen käytetyistä mikrobeista sekä raskin raaka-aineista. Nämä raaka-aineet olivat ruisleipien kohdalla jauhojen tyyppi ja kauraleipien kohdalla maltaat ja idätetyt jyvät. Kauraleivän kohdalla parantavaa vaiku-tusta teknologisiin ominaisuuksiin havaittiin myös prosessin parametrien ja lisätyn veden määrän muuttamisella.